Permagreenip pisortaa siulersuisuunerni ilaasortaajunnaarpoq

Nunatsinni suliffeqarfiit sanaartornermik suliallit pingasut akunnerminni peqquserlullutik unammilleqatigiinnissamillu inatsimmik unioqqutitsillutik isumaqatigiissusiortarsimanerat Sulisitsisut Peqatigiiffiannut maanna kinguneqalerpoq.
Allattoq Mads Lynge
apriilip 19-at 2012 07:34

Permagreenimi Nunatta Eqqartuussivianit 400.000-it koruuninik akiliisussanngortinneqareerluni pisortaa Preben Kold Larsen Sulisitsisut Peqatigiiffiata siulersuisuunerinit maanna tunuarpoq.

- Suliaq oqallisigineqartorujussuuvoq, Permagreenillu sulineranut Sulisitsisullu Peqatigiiffiannut akornutaasinnaalluni. Taamaammat GA-mi siulersuisuunernut ilaasortaajunnaarnissara pitsaanerutippara, soorlu aamma sanaartornermik suliaqartunut atatillugu brancheudvalgimit tunuartunga, Permagreenip pisortaa Preben Kold Larsen oqarpoq.

BJ Entreprisep pisortaata John Kvistgaard Eliassenip sanaartornermik suliaqartunut atatillugu brancheudvalgimit tunuarnissani aamma aalajangiuppaa.
Taanna Nunatta Eqqartuussivianit sakkortunerpaamik pineqaatissinneqarpoq, pisortat Sisimiuni Kangerlussuarmilu sanaartortinniagaannut atatillugu peqquserluttuliorsimanini pissutigalugu 670.000-it koruuninik akiliisussanngortinneqarami.

Suliffeqarfiit taakku marluk Sulisitsut Peqatigiiffiannut ilaasortaasut qanoq iliuuseqarfiginiarneqarnersut GA-p maannamut saqqummiussimanngikkaluarpaa, ilaasortalli inatsisinik unioqqutitsisimasut siunissami qanoq iliuuseqarfigineqartassanersut pillugu maleruagassiortussanik suleqatigiissitaliorniarnertik GA-p nalunaarutigaa.

Kisianni tassa suliffeqarfiit taakku marluk pisortaat Sulisitsisut Peqatigiiffianni siulersuisunit brancheudvalgimillu ingerlaannartumik atuutilersumik tunuarput.

Akiliisussanngortitsinissamillu Kalaallit Nunaanni Eqqartuussiviup apriilip sisamaani aalajangigaa Kalaallit Nunaata Eqqartuussisuuneqarfianut suliareqqitassanngortinneqassanngitsoq ullumi paasinarsivoq.

BJ Entreprisep Permagreenillu akiliisussanngortinneqarnissartik ingerlaannartumik akueraat, suliareqqitassanngortitsinissamullu ulloq killigititaq ullumi nalliummat Kang-Total-Bygip aamma akuersaarpaa, soorlu aamma unnerluussisussaatitaasut akuersaaraat.

Naak katillugit 3,7 millionit koruunit missaannik akiliisitaasoqarnissaa Aningaasanik peqquserluttoqarsimatillugu naalagaaffiup eqqartuussissuserisuata piumasarigaluaraa katillugit 1,6 millionit koruunit missaannik akiliisitaasussanngortoqarpoq.

- Aningaasat akiliisussanngortitsinermi akiligassat amerlanerusimanissaat kissaatigigaluarparput, naliliisoqareerporli, Kalaallit Nunaannilu pissutsinut naleqquttunik akiliisussanngortitsisoqarpoq, ataatsimullu isigalugit naleqqullutik, Naalagaaffiup eqqartuussissuserisuata tullia Hans Jakob Folker oqarpoq.

Kalaallit Nunaanni Unammilleqatigiinnermut Nakkutilliisoqarfik isumasioqatigereerlugu suliap suliareqqitassanngorteqqinneqannginnissaa taassuma aalajangiuppaa.

- Unammilleqatigiinneq pillugu inatsit Kalaallit Nunaanni aamma ilisimaneqalerpoq, Kalaallillu Nunaanni inuussutissarsiortunut paasisassanngortillugu, akit pillugit isumaqatigiittoqartassanngitsoq. Tassalu tunngaviusumik periusissanik aallaavissaqalerpoq, eqqartuussivimmiillu erseqqilluinnartumik nalunaarutigineqarpoq, inatsimmik unioqqutitsineq uani pineqartoq ilungersunarmat. Taava nalilersorneqartariaqassaaq pillaassutigitinneqartartoq sakkortusineqartariaqarnersoq, tamannalu politikkikkut nalilersorneqartariaqarpoq. Oqallisigisaq taanna Danmarkimi sivisuumik oqallissutigineqartoq, nangittumik suli oqallissutigineqarpoq, aammalu ilaat aperalutik, parnaarussassanngorlugit eqqartuussisoqartassanersoq, naalagaaffiup eqqartuusissuserisuata tullia, Hans Jakob Folker, ippassaq oqarpoq.