Partiit siulittaasuisa qinersisartut kingulliit partiiminnut qinerseqqullugit KNR-imi ataasinngornermi unnukkut oqallinnerminni qularunnaarsinniaraluarpaat.

Ukioq manna qinersinermi aatsaat taama amerlatigisut qinigassanngortipput. Qinigassanngortittut 27-upput.

Partiit siulittaasuisa arlallit Folketingimi ilaasortaatitaqalissagunik suleqatigiinnissap pingaaruteqarnera akerleriissutiginngilaat.

- Nunarsuup sinneranut qiviariarta – naalagaaffiit pissaanilissuit inuit pisinnaatitaaffiinik arsaartorpaat, uagulli tamat oqartussaaqataanerat pingaartipparput. Folketingimi nipimik ersarissumik suleqatikkuminartumillu ilaasortaatitaqarusuppugut, naalakkersuisut siulittaasuat Jens-Frederik Nielsen (D) oqarpoq. 

Inuit Ataqatigiit Siumullu Folketingimut ukiorpassuarni ilaasortaatitaqarput. Aleqa Hammondili Siumut sinnerlugu qinigaareerluni Nunatta Qitornaanut nuummat, 2015-ip 2019-illu akornanni tamanna allanngorpoq. Aki-Matilda Høegh-Dam Siumut sinnerlugu 2019-imi qinigaavoq 2022-milu qinigaaqqilluni. Taanna  Inatsisartunut siorna qinersinermi Naleqqamut ilaasortanngorpoq.

Inuit Ataqatigiit siulittaasuat Múte B. Egede aperigaanni, Folketingimut ilaasortanngortussat partii tunuliaqutaat apeqqutaatinnagu imminnut tapersersoqatigiinnissaat pingaaruteqartippaa.

- Nunatsinni ataatsimut nipeqartugut takutittariaqarpaat, taanna oqarpoq.

Folketingimi qinigaaffimmi kingullermi ilaasortaasut marluk, Aaja Chemnitzip aamma Aki-Matilda Høegh-Damillu, suleqatigiinniarnerat ilaannikkut ajornakusoortarsimanera isertugaanngilaq. Aaja Chemnitzip KNR-imit apersorneqarnermini tamanna oqaasertalerpaa. 

 ‘Naatsorsuuteqariissanngitsut’

Danskit isumasiorneqarneranit takussutissat ilumuussappata, saamerliit talerperliillu qinersinermi naligiingaatsiarnissaat ilimanarluinnarpoq. Taamaalillutik ilaasortanngortussat Atlantikup avannaaneersut naalakkersuisunik pilersitsisoqalerpat pingaaruteqartorujussuanngorsinnaapput.

Atassutip taamaattoqassappat Danmarkimi naalakkersuisuni kina siuttuutikkusunnerlugu nalunngilaa.

- Venstre suleqatigigutsigu Kalaallit Nunaat pitsaanerpaamik angusaqassaaq naalagaaffeqatigiinnermilu naligiinneq nukittorsarneqassaaq. Troels (Lund Poulsen, aaqq.) tapersersorluartarparput, partiimi siulittaasoq Aqqalu Jeremiassen oqarpoq.

Atassut Venstrelu partiitut ikinngutigiipput.

Naak Demokraatit Liberal Alliancelu partiitut ikinngutigiikkaluartut, Inuit Ataqatigiillu Socialistisk Folkepartiimik aamma Siumut Socialdemokratiinik, partiit sinnerisa kina ministeriunertut toqqarniarnerlugu erseqqissumik oqaatigiumanngilaat.

Siumut kikkunnik tamanik suleqateqarnissaminut piareersimanerarpoq.

- Apeqqut pingaarnerpaaq tassaavoq nunatsinnut innuttaasutsinnullu suna pitsaanerpaanersoq. Danskit politikerii uagutsinnik naatsorsuutiginniinnartussatut isiginnissanngillat. Nunarput pillugu ilisimasakippallaarput. Taamaattumik isumaqarpunga maanga qaaqquneqartariaqartut, naalagaaffeqatigiinnermimi pissutsit qanoq innersut takusinnaaniassavaat, Aleqa Hammond oqarpoq.

IA-li Nalerarlu Dansk Folkeparti naalakkersuisuutitaqassappat tapersersoruminaatsissallugu isumaqatigiipput.

Demokraatit Folketingimut ilaasortaatitaqassappata "akikinnavianngitsoq" oqarput.

- Nunarput pitsaanerpaamik pissarsisinnaaqqullugu partiit isumaqatigiinniarfiginiarpavut. Kina tapersersorusunnerlugu aalajangereernianngilagut, periarfissavulli isumaqatigiinniutigissavavut, Jens-Frederik Nielsen oqarpoq.

Peqqinnissaqarfiup tungaatigut ikiorneqarnerusariaqarpugut

Partiit tamarmik isumaqatigiissutigisaat ataaseq tassaavoq: peqqinnissaqarfiup tungaatigut ikiorneqarnerusariaqarpugut. DR-imut taama oqarput. Naak nunatta peqqinnissaqarfik ukiut 30-t sinnerlugit matuma siornatigut akisussaaffigileraluaraa taama oqarput.

- Naalagaaffeqatigiinnermi naligiinngilagut. Ajornartorsiuterpassuaqarpoq. Pituttornerunngikkaluarluta naligiinneq anguniarneqartariaqarpoq, Jens-Frederik Nielsen nangippoq.

Assi © : KNR

Aqqalu Jeremiassenip oqarnera naapertorlugu aamma imminut qiviarnissaq piffissanngorsimavoq.

- Ineqarneq tigunikuuarput. Suna kinguneraa? Inissiat amerlasuut aserfallatsaaliorneqarsimanatillu aserorsimapput. Kukkussutivut ilinniarfigisariaqarpavut. Suleqatigiinnissatsinnut ammavugut. Allat Danmark pillugu naammagittaalliorput, taamaakkaluartorli suleqatigiumavaat, Atassutip siulittaasua oqarpoq.

Naalakkersuisoqatigiinni pissanganartorsiorneq

Folketingimut qinersisoqarnissaanik nalunaarutiginnittoqarnerata kinguninngua naalakkersuisuutitaqartuni pissanganartorsiortoqalerpoq, naalakkersuisummi marluk, Anna Wangenheim (D) aamma Naaja Nathanielsen (IA) Folketingimut qinigassanngortimmata. Tamatuma kingunerisaanik Siumut naalakkersuisooqatigiinnit anivoq.

Pele Brobergip tamanna paasisinnaavaa, Naleqqamimi siulittaasoq ima oqarpoq:

- Naalakkersuisuusuuguma naalakkersuisunut ilaasortat folketingimut qinigassanngortinnerat akuerissanngikkaluarpara.

Atassut aamma isornartorsiuivoq, kisianni naalakkersuisuniiginnarpoq – maannamut. Partiimi suli eqqarsarfeqarpoq.

Qinersinerup kingorna qanoq iliorniarnerluta aalajangerumaarpugut. Qinersinermut ataatsimiititaliaq apeqquteqarfigaara, inatsisinillu unioqqutitsisoqarsimanngikkaluartoq suliaq saqqummiupparput, Aqqalu Jeremiassen oqarpoq.

Aleqa Hammondip naalakkersuisut marluk folketingimut qinigassanngortinniarlutik aalajangernerat sakkortuumik isornartorsiorpaa. Assi © : KNR

Múte B. Egede aperigaanni, naalakkersuisut marluk qinigassanngortinnerat pissutigalugu tunngavissaq aserunngitsoq oqarpoq.

- Taarsiisussatut piukkunnaatillit amerlaqaat. Inuiaqatigiinni tamatta pisariaqartinneqarpugut, IA-mi siulittaasoq oqarpoq.

Jens-Frederik Nielsenip Siumup aalajangernera uggoralugu oqaatigeqqippaa.

- Ataatsimoortariaqaraluarpugut. Nunanut allanut tunngasunut naalakkersuisorput nunatta USA-mit tiguarneqartinnginnissaa sulissutigaa. Issiaannanngilagut. Tunngavilersuutaat ikkappallaaqaat, taanna oqarpoq.