Nuup Kangerluani saviminissamik piiaaffeqalernissaq pimooruppaat

Nuup Kangerluata qinnguani saviminissamik piiaaniarneq qangali pilersaarutaavoq. Tamanna pillugu Nuummi innuttanut ippassaq ataatsimiitinneqarput, London Mining Greenlandip avammut attaveqartartuata, Kaj Kleistip, ataatsimiinnermi suut nassuiaassutigineqarnersut ima oqaatigaa:

- Ukiuni tulliuttuni piiaanissaq imminut akilersinnaanersoq ataatsimiititsinermi paasisitsiniaanitsinni pingaartipparput, Kaj Kleist oqarpoq.

Ukiuni kingullerni arlalinni misissuisoqarsimavoq. Misissuinerni soqutigineqarnerpaasimavoq, Nuup Kangerluata qinnguani, Nuummiit 140 kilometerisut ungasitsigisumiittumi, qanoq annertutigisumik saviminissaqarnersoq paasissallugu. Aamma misissorneqarsimavoq, saviminissaq piiarneqaruni qanoq imminut akilersinnaatiginera.

Nuup Kangerluata nunataa tuttorpassuaqarpoq aammalu eriagisassat tamaani amerlallutik, London Mining Greenlandip tamakku pingaartillugit misissorsimavai.

Saviminissamik piiaaniarneq avaqqunneqarsinnaajunnaarunarpoq. Tamannali aatsaat pisinnaavoq Namminersorlutik Oqartussanit akuerineqarpat.

Piiaaffissami saviminissaq annertuupilussuusoq, Kaj Kleistip oqaatigaa. Avatangiisit mingutsinneqannginnissaata uppernarsarniarnera ataatsimiinnermi innuttaasunut maannamut sorsuutissat aannerpaattaraa:

- Avatangiisit mingutsinneqannginnissaannik misissuinerit maannamut ingerlassimavagut aammalu ingerlattuarlutigu, Kaj Kleist oqarpoq.

Saviminissamik piiaaniarnermi pilersaarutit tamarmik inissitsitserneqareerpata akuersissummillu tunniussisoqassappat, 2012-mi piiaanerit aallartissinnaasut London Mining Greenlandip naatsorsuutigaa. Pilersaarutaavoq Qussummi umiarsuarnut talittarfiliortoqassasoq aammalu tassanngaanniit timmut aqqusineq 103 kilometerisut takitigisoq sananeqassalluni.