Nunatta aningaasaqarneranik paasisimasaqaleriartortilluta namminiilinivissaq kajungernarunnaariartortartoq
Innuttaasut nunatta aningaasaqarneranut naatsorsuutigineqartunik ilisimasaat namminiilivinnissaq pillugu isummersornerannut qanoq sunniuteqartigiva? Ilisimatusartut Greenland Perspective Surveyimeersut misissuinerminni tamanna akissutissarsiniarsaraat.
- Nunatta namminersortup aningaasaqarnikkut qanoq inissisimanissaanut naatsorsuutigisat, namminiilivinnissarlu pillugu ullumikkut taasititsisoqassagaluarpat, taakku imminnut qanoq ataqatigiitsiginersut paaserusupparput, ilisimatusartut misissuinermut peqataasut ilaat, Københavnip Universitetiani aningaasaqarnermut immikkoortortami ph.d-nngorniartoq Gustav Agneman, taama oqarpoq.
Misissuineq pillugu:
2018-imi juulip 23-anit septembarip 14-iata tungaanut kiisalu 2018-imi novembarimit 2019-imi januaarip tungaanut misissuisoqarpoq.
Nunatta kangiani. kitaani, avannaani kujataanilu sumiiffinni 13-ini, Nuummi aamma illoqarfinni/nunaqarfinni mikinerusuni anginerusunilu innuttaasut 1400-t apeqqutinik nassinneqarpu. Apeqqutinut 80-iusunut innuttaaasut 648-t akissuteqarput.
Greenlandic Perspective ilisimatusarnikkut suliniutaavoq Ilisimatusarfiup Københavnillu Universitetiata suleqatigiissutigisaat. Paasissutissanik inuiaqatigiinni oqallinnermi, politikkikkut aalajangiinermi atuartitsinermilu tunngavigineqarsinnaasunik katersinissaq suliniummi siunertarineqarpoq.
Innuttaasut misissuinermut peqataasut pingasunut immikkoortiterneqarput, immikkoortumi siullermiittut aperineqarput namminiilivinnissaq pillugu ullumikkut taasititsisoqaraluarpat qanoq taasissanersut. Immikkoortup aappaaniittut namminiilivinnissaq pillugu taasisitsinermi qanoq taasinissaannik aperineqannginnerini namminiilivinnermi aningaasaqarnermut qanoq naatsorsuuteqarnerinik aperineqaqqaarput. Immikkoortullu pingajuanniittut namminiilivinnissaq pillugu taasisitsinermi qanoq taasinissaannik aperineqannginnerini, nunatta ullumikkut aningaasaqarnera Danmarkimit ataatsimoortumik tapiissutinut suliassaqarfinnullu ullumikkut Danmarkimit aningaasalersorneqartunut naleqqiullugu qanoq inissisimaneranik paasitinneqaqqaarput.
Nunatta aningaasaqarnera pillugu paasissutissat immikkortut pingajuisa qanoq taasinissaminnik aalajanginnginnerini tunniunneqartut.
Nunatta namminiivilinnera ukiumut ikinnerpaamik 5 milliardinik koruuninik akeqassasoq missiliorneqarpoq.
Nunarput aningaasaqarnikkut imminut napatissappat makku pisariaqartinneqassapput:
• Naalagaaffiup ukiumut ataatsimoortumik tapiissutaanut 3,6 milliardit koruuniuusunut taarsiutissat.
• Pisortat sullinnerisa, nunatta maannakkorpiaq akisussaaffiginngisaanut, aningaasalersornissaannut ukiumut 800 millionit koruunit
• Tapiissutit EU-mit ukiumoortumik pissarsiarineqartartut atorunnaarsinnissaannut 190 millionit koruunit
• Nunatta Danmarkimit atajunnaavissornissaanut suliassat nutaat isumaginissaannut ukiumut 456 millionit koruunit.
• Ukioq 2040-mi ukiumoortumik aningaasartuutit amerleriaateqarnerinut 800 millionit koruunit
Ukiumut 5 milliardit koruunit nunatsinni innuttaasunut tamanut agguataaraanni ukiumut 90.000 koruunit missaanniissapput.
Najoqqutarisaq: "Kalaallit Nunaannut iluaqutaaqqullugu", 2014)
- Aningaasarneq pillugu paasissutissutissiinitta innuttaasut taasinissaannut qanoq sunniuteqarnera aallaqqaasiutigalugu misissuiffigaarput. Sunniuteqartorlu takusinnaavarput. Aappaattullu, aningaasaqarneq pillugu paasisat qanoq sunniuteqarnersut misissuiffigaarput. Taakkulu taaseqataanissaat ilimanaateqarneruvoq namminiilivinnermilu aningaasaqarnikkut naatsorsuutigineqartut isumalluarfigivallaanngilaat, Gustav Agnemann oqarpoq.
50 procentiisa missaat naaggaartut
Immikkoortut pingajuanniittut, taaseqataanissaminnik aalajangertigatik aningaasaqarneq pillugu paasitinneqartut, immikkoortunut aningaasarnikkut inissisimaffissaq pillugu paasitinneqanngitsunut naleqqiukkaanni, taakkunani namminiilivinnissamut naaggaartut 13 procentpointinik amerlanerupput.
Paasissutissat tamanut sunniuteqanngillat
Aperineqartullu tamarmik paasissutissinneqarnermikkut assigiimmik sunnerneqanngitsut ilisimatusartup oqaatigaa.
- Iinnuttaasut politikkimik soqutigisaqarnerusut paasissutissanik pissarsiaminnit sunnerneqarpiannginnerat takusinnaavarput, ilisimatusartoq oqarpoq.
Innuttaasut pineqartut nammineerlutik sammisaq pillugu paasissutissanik misissuereersimanerannik, namminnerlu soqutigisartik pillugu paasissutissanik pissarsiarisaminnik tatigisaqarnerunerannik tamanna pissuteqarsinnaasoq ilisimatusartut isumaqarput. Pissutaasinnaasoq alla tassaavoq inunnut allanut nalinginnaasumik qanoq tatiginnitsigisoqarnera.
- Inunnut allanut tatiginnikkaanni aamma paasissutissat inunnit allanit pissarsiarineqartut tatigineqarnerusarput, paasissutissallu tatigigaanni paasissutissanit taakkunannga sunnerneqarnissaq aamma ilimanarnerusarpoq, Gustav Agneman taama oqarpoq.
Misissuinermili angusat Spaniap ilaani Cataloniami aamma namminiilivinnissaq pillugu oqalliffiusumi misissuinermut assingusumut naleqqiukkaanni, taava takuneqarsinnaavoq nunatsinni qanoq taasinissatsinnik aalajangertigata paasissutissanik pissarsiarisatsinnik sunnertianerusugut, Gustav Agneman taama oqarpoq.
Gustav Agnemanip misissuineq pillugu allaaserisaa tamaat UANI atuarsinnaavat.
