NEEM-ip Nunarput tusaamaneqarnerulersissavaa
Ilisimatuut nunani tamalaaneersut sermersuarmi silaannaap pissusaanik misissuillutik qillerisut marraq sermersuup ataaniittoq ippassaq nallermassuk suleqataasut ilaat taama naliliivoq.
- Silarsuaq tamaat oqaluttuarfigisinnaanngorparput Kalaallit Nunaat pillugu, silaannaallu pissusaata oqaluttuassartaa Kalaallit Nunaanniit oqaluttuarineratigut Kalaallit Nunaata nunarsuarmi tusaamaneqarnera annerulersissavarput, Jørgen Peder Steffensen taama oqarpoq. Taanna ilisimatuut NEEM-imik taallugu ilisimatusartuni teknikkikkut ataqatigiissaarisuuvoq.
Qillerinermi anguniarneqarpoq sermip naqqani taamanersuaq sermiulersup misissorneratigut silaannaap allanngorarnerata oqaluttuassartaata ilaa nassaarinissaa.
- Anguniagarput angulluinnalerparput, tassalu silaannaap allanngorarnerata oqaluttuassartaanik aallerneq tamaanga killittussanngulerpoq, Jørgen Peder Steffensen oqarpoq.
Misissuineq NEEM-imik taaguuserneqarsimasoq nunanit tamalaanit peqataaffigineqartoq Københavnip universitetiani proffessorimit Dorthe Dahl Jensenimit siuttuuffigineqarpoq.
Atsaalli taamak sermersuarmi ititigisumik qillerisoqanngilaq. Ukioq 2003-mi 3000 meterinik ititigisumut qillerisoqarpoq, sermerli naqqaniit aakkiartornikuusimammat paasissutissat pisoqaanerpaat pissarsiarineqarsinnaasimanngillat, taamaattumillu nillernerusumut qilleriartortariaqarsimapput.
Silaannaap kissatsikkiartornerata oqallisaaruttulernerani Sermersuarmi qillerinermi paasisassat pissanganarput.
- Ukiut 130.000-it matuma siornatigut sila ukiuni 100-ni ullumikkutut pissuseqarsimavoq. Taamaammat paasiniassallugu pingaaruteqarpoq Sermersuup aannissaa annilaangatigisariaqarneripput imaluunniit nammik, Jørgen Peder Steffensen oqarpoq.
Danmarkip saniatigut USA nunallu allat 12-it NEEM-imi suliaqarnermi peqataapput. Assersuutigalugu ilisimatuut Belgiameersut, Canada-mersut Kina-meersut, Island-imeersullu sermimik qillerinermi peqataapput.
