Nammineq inuuneqarneq naalliutsitsinerlu: Pisinnaatitaaffiit uku spiralilersuisoqarnerani unioqqutinneqarsimasinnaapput
Danmarkip 1960-ikkunni 1970-ikkunnilu nunatsinni spiralkampagneamik taallugu spiralilersuinermini inuit pisinnaatitaaffii unioqqutippai?
Aap, taamaattoqarsinnaasoq, nunatsinni Inuit Pisinnaatitaaffii pillugit Siunnersuisoqatigiit aamma Inuit Pisinnaatitaaffii pillugit Institut isumaqarput.
- Akuersissuteqarfiunngitsumik meeqqiorsinnaanermut killilersuisoqarsimaguni tamanna ilungersunarluinnarpoq. Tamanna qularnanngitsumik inuit pisinnaatitaaffiinut unioqqutitsinerusinnaavoq, taamaammat misissorluaqqissaarneqarnissaa pingaaruteqarpoq, Inuit Pisinnaatitaaffii pillugit Insituttimi ilisimatusartuuneq, Peter Vedel Kessing oqarpoq.
Pisinnaatitaaffiit suut unioqqutinneqarnerat pineqarpa? Peter Vedel Kessingip marluk innersuussutigai.
Siulleq Europami Inuit Pisinnaatitaaffii pillugit Isumaqatigiissummi artikel 8 nammineq inuuneqarnissamut pisinnaatitaaffeqarneruvoq. Taanna kikkut tamarmik namminneq aamma ilaqutariittut inuuneqarnissamut pisinnaatitaaffeqarnerannut tunngavoq.
Tusarnaagassiaq Spiralkampagnen
- Danskit oqartussaasui kalaallit amerliartoqqunagit spiralilersuinissaminnut inassuteqarsimasut, DR-ip podcastimik tusarnaagassiliareqqammisaani erserpoq.
- 1966-ip 1975-illu akornanni kalaallit niviarsiaqqat tuusintilikkaat spiralilersinneqarput.
- 1966-ip 1970-illu akornanni spiralilersinneqartut 4.500-upput.
- Kalaallit Nunaanni arnat naartusinnaasut taamani 9000-upput.
- Aperineqaqqaaratik spiralilersinneqarsimasuni arlallit tarnikkut timikkullu kingunerlutsitserujussuarnerannik kinguneqartumik qinigassinneqarsimanngitsutut misigisimapput. Anniaatigalugulu kingunerluutigisimagaat arlallit oqarput.
- Niviarsiaqqanut ukiukitsunut, angajoqqaavi akuersiteqqaarnagit, spiralilersuineq danskit suliniuteqaleruttorneranni inatsisitigut akuerisaanngilaq. Taamaammat nakorsat naartunaveersaatinik niviarsiaqqanut 18-iliineqanngitsunut, angajoqqaavi akuersiteqqaarnagit, siunnersuisinnaalersillugit inatsit allanngortinneqarpoq. Tamanna nakorsat niviarsiaqqanut ukiukitsunut, angajoqqaavi akuersiteqqaarnagit, spiralileeqqusaanertut paasisimavaat. Tassa imaappoq, nakorsat inatsisinik unioqqutitsisimapput.
- "Spiralkampagnen" P1-ikkut maajip ulluisa arfineq-pingajuanniit tusarnaarneqarsinnaalissaaq.
Tusarfik: DR-podcast "Spiralkampagnen"
- Nammineq piumasarinngisamik spiralilersittoqarsimaguni tamanna nammineq inuuneqarnissamut pisinnaatitaaffimmut qularnanngitsumik akuliunneruvoq. Akuersissuteqarfiginngisamut iliuuseqartoqaruni tamanna nammineq inuuneqarnissamut pisinnaatitaaffimmut akulerunneruvoq, ilisimatusartuuneq nassuiaavoq.
DR-ip tusarnaagassiaa naapertorlugu kalaallit niviarsiaqqat arnallu tusindilikkaat 1966-imit 1975-imut spiralilersortissimapput.
Arnat arlallit spiralilertinnertik naapertuilluanngitsuliornerusutut misigisimallugu pinngitsaaliissutaasorlu DR-imut oqaluttuaraat.
Inuppalaanngitsumik suliaqarneq
Inuit pisinnaatitaaffiini alla unioqqutinneqarsimasinnaasoq naalliutsitsinermut, inuppalaanngitsumik nikanarsaataasumillu iliuuseqarnissamut inerteqquteqarnermut tunngasoq, Peter Vedel Kessing nassuiaavoq.
- Pissaaneq atorlugu akuersissuteqarfigineqarani iliuuseqarfigineqarsimagaanni tamanna nikanarsaataasumik inuppalaanngitsumillu iliuuseqarnerussaaq. Taamaammat pisinnaatitaaffik taanna matumani atassuserneqarsinnaasut aapparisinnaavaat, ilisimatusartuuneq oqarpoq.
Naalliutsitsinermut, inuppalaanngitsumik nikanarsaataasumillu iliuuseqarnissamut inerteqquteqarneq Europami Inuit Pisinnaatitaaffii pillugit Isumaqatigiissummi artikel 3-uvoq.
Tassani inuit naalliutsitsinermik, inuppalaanngitsumik nikasarnaasaasumillu iliuuseqarfigineqaqqusaanngitsut allassimavoq.
AAMMA ATUARUK Mimi Karlsenip spiralilersuinermik danskit qulaajaanissaat piumasaraa: Sunarpiaq utoqqatsissutiginiarpisiuk?
Naalagaaffiup naalagaaffimmik taamaaliortoqannginnissaa qulakkeertussaallugulu allat, tassa inuinnaat inunnut allanut naapertuilluanngitsuliunnginnissaat qulakkeertussaavaa.
Peter Vedel Kessing, Inuit Pisinnaatitaaffii pillugit Institutimi ilisimatusartuuneq.
Assi: Institut for Menneskerettigheder.
- Naalliutsitsisoqarsimasutut eqqartuussivinnit aalajangerneqaraluarpat inuit pisinnaatitaaffiinik soorunami unioqqutitsineq ilungersunarluinnartuussaaq. Taamaattoqassappat taarsiivigitinniartoqarsinnaavoq, kisianni qanoq inissisimanera oqaatigisinnaanngilaq. Suliammi aalajangersimalluinnartunik naliliiffigineqartarput, Peter Vedel Kessing oqarpoq.
Nassuerutiginninneq imaluunniit eqqartuussineq?
Så hvad sker der, hvis spirakampagnen tages op som en menneskerettighedssag?
Taava spiralilersuisoqarsimanera inuit pisinnaatitaaffiinut tunngatillugu suliarineqassappat susoqassava?
- Siullermik taama pisoqarsimanera ilimanarnersoq misissorneqassaaq. Naalagaaffiup pisussaanngikkaluartumik naapertuilluanngitsuliortoqarsimasoriguniuk naalagaaffik aalajangersinnaavoq oqarlunilu: Tamanna nassuerutigaarput taarsiissuteqassaagullu. Taava eqqartuussivimmi suliaqartoqarnissaa pinngitsoorneqassaaq, ilisimatusartuuneq oqarpoq.
Naaagaaffiulli suliaq aamma itigartitsissutigisinnaavaa, oqarlunilu naapertuilluanngitsuliortoqarsimasorinngilarput, imaluunniit suliaq pisoqalereerpoq.
Taama pisoqassappat suliaq eqqartuussivinnut ingerlateqqinneqassaaq.
Eqqartuussiviillu inuit pisinnaatitaaffiinik unioqqutitsisoqarsimasorigunikku tamanna taarsiissuteqarnermik kinguneqarsinnaavoq.
- Eqqartuussivimmi suliami ajorsaraanni naggaterpiaatigut tamanna Europami inuit Pisinnaatitaaffii pillugit eqqartuussivimmut ingerlateqqinniarneqarsinnaavoq, eqqartuussiviup taassuma Europami Inuit Pisinnaatitaaffii pillugit Isumaqatigiissutini artikelinut tunngasut aalajangiiffigisarpaat. Tassanilu Danmarkip pisussaaffigiligassaanik nutaamik aalajangiisoqarsinnaavoq, Peter Vedel Kessing oqarpoq.
AAMMA ATUARUK Naja Lyberth spiralilersuisoqarsimanerata kingorna: Attortisimasorujussuuvunga
Kisianni siullertut, spiralilersuisoqarsimaneranut tunngasoq misissorneqarluaqqaassasoq, taanna isumaqarpoq.
- Piffissami tassani qanorpiaq pisoqarsimanerata erseqqissarneqarluartariaqarpoq, aamma kikkut ilisimannittuuppat aamma suna siunertarineqarpoq, ilisimatusartuuneq oqarpoq, nangillunilu:
- Aamma inuit pisinnaatitaaffiinik unioqqutitsisoqarsimanersoq qularutigineqaruni misissorneqarnissaa inuit aamma pisinnaatitaaffigaat.