Nalunaarusiaq: Meeqqat angerlarsimaffiup avataanut inissinneqarsimasut inersimasunngoraangamik angerlarsimaffeqanngitsuusartut
Meeqqat angerlarsimaffiup avataanut inissinneqaraangata pitsaanerusumik inuuneqarnissaannik qulakkeeriniarnerusarpoq. Meeqqalli angerlarsimaffiup avataanut inissinneqarsimasut inersimasunngoraangamik angerlarsimaffeeruttartut amerlavallaarput.
Tamanna kalaallit inuuniarnikkut ajornartorsiuteqartut nunatta Danmarkillu akornanni nuuttartut pillugit misissuinerup Kofoeds Skolep suliarititaata takutippaa.
Meeraanermi angerlarsimaffiup avataanut inissinneqarsimasut 40 procentii inersimasunngornerminni isumaginninnikkut ikiorserneqarput nunatsinnilu angerlarsimaffeqanngitsut akornanni amerlanerullutik.
Taakkulu oqartussanit iliuuseqarfigineqartariaqaraluartut nalunaarusiami allassimavoq. Taakkumi 18-ileereeraluarlutilluunniit attaveqaatikillutillu ulluinnarni isumalluutissakipput.
AAMMA ATUARUK 28 millionit koruunit Danmarkimi kalaallinut ikiortarialinnut ikiorsiissutaassasut
- Nammineernissaminnut pisariaqartitaannik, naleqquttumik sakkussaqarnissaannik ukkatarinnittumik sernissuisoqarnissaa innersuussutigineqarpoq. Sakkussat inersimasutut inuunermik attanneqarsinnaasumik ukkataqartut, assersuutigalugu aningaasaqarnikkut siunnersuineq inimit anisitaanissamik pinaveersaartitsisoq aamma isumaginninnikkut ikiorserneqaannarani ilinnialernissamut sulilernissamullu ikiuinissamik ukkatarinnittoq, nalunaarusiami innersuussutigineqarpoq.
Tamatuma saniatigut meeqqat angerlarsimaffiup avataanut inissinneqarnikuusimasut pingajorarterutaasa missaannaat meeqqat atuarfianni ingerlalluarsimasarput. Tamanna angerlarsimaffeqanngitsutut inuuneqalernissaannut aarlerinarnerulersitsisoq, nalunaarusiami inerniliissutigineqarpoq.
Ilinniagaqannginneq angerlarsimaffeqanngitsunik amerlanerulersitsisoq
Ilinniagaqannginnerlu nunatsinni angerlarsimaffeqanngitsut akornanni malunnaataangaatsiarpoq. Misissuinermi ilaasut affaannaat meeqqat atuarfianni atuarsimanngikkunik atuarnikuunngillat.
Misissuinermit kisitsisit
Inuuniarnikkut ajornartorsiuteqartut angerlarsimaffeqanngitsuulluunniit katillugit 44-t misissuinermi peqataapput.
Taakku 18-init 74init ukioqarput, taakkunannga 28-t angutaapput qulingiluallu arnaallutik. Sinnerisa suiaassusertik oqaatiginngilaat.
Inuit 44-t 22 procentiisa meeqqat atuarfiat naammassisimanngilaat, 32 procentiisa meeqqat atuarfiat kingullermik naammassisaraat.
Misissuinermi ilaasut 47 procentii isumaginninnikkut ikiorsiissutissarsisarput, siusinaartumik soraarnersiaqarput, soraarnersiaqarlutilluunniit. 21 procentii ilaannikkut sulisarput, 11 procentii aalajangersimasumik suliffeqarput, 18 procentiilu ’allamik suliffeqarlutik’, 9 procentiilu isertitaqangiivipput.
Paasissutissarsiffik: Nalunaarusiaq: "Kalaallit Nunaannit Danmarkimut "
Tamanna isertitaqarfiunngitsumik aalajangersimasumillu najugaqarfiunngitsumik inuuneqalernissamut ilimanaateqarnerutitsivoq. Namminersorlutik Oqartussat kommunillu taamaattumik innuttaasut assersuutigalugu Majoriaq aqqutigalugu tunngaviusumik ilinniagaqarnissaannut immikkut ittumik iliuuseqartariaqarput.
- Taamaammat innuttaasut inuuniarnikkut ajornartorsiuteqartut inuunermi inissisimanerannik ilusilersuinissamut atorneqartussamik ilinniarnissamut assersuutigalugu meeqqat atuarfiannik naammassinninnissamut neqerooruteqartoqarnissaa innersuussutigineqarpoq, taamaalillutik piviusumik iluatsitsisinnaassallutik, innersuussummi allami oqaatigineqarpoq.
Angerlarsimaffeqanngitsunut ikiorsiinermi ataqatigiissaarinerlunneq
Innuttaasut inuuniarnermikkut ajornartorsiuteqartut sooq Danmarkimut sumullu aallarnissaq qinertarneraat, nalunaarusiap ilarujussuani aamma misissorneqarpoq. Matumanilu inissaqarniarneq pingaartumik Nuummi neriuutissaqanngitsutut innera pingaarnertut nassuiaatigineqarpoq.
Misissuinermi peqataasunit inunnit pingasunit marluk inigisaminit anisitaanikuusimasarpoq. Pisuni amerlasuuni tassangaannartumik napparsimalernerat pissutaasarpoq, taamaammat suliffitsik annaasimasarlugu. Taamaalisoqaraangallu angerlarsimaffeqarnani inuulernissaq – Danmarkimulluunniit billetsersinissaq ungasikkunnaartarpoq.
- Apersorneqartut neriuutissaarunnerannut ilaguutiinnalernerannullu peqqutaasunut ilaapput, sumininnguit isumaginninnikkut ikiorneqarunnaassutaasinnaammata. Nakkaattoortinnani isumaginninnermut politikkikkut ikiorneqarnissamut piukkunnaateqalernissaq ajornakusoorpoq, nalunaarusiortut allapput.
AAMMA ATUARUK Kofoeds Skole Kunngissakkut isumaginninnikkut nersornaasiuttagaannik nersorneqartoq
Tamatuma saniatigut angerlarsimaffeqanngitsunut ikiuineq ataqatigiissaanngitsorujussuuvoq. Peqatigiiffiit qassiiusut oqartussallu ikiuiniartarput, taakkuli kikkut qaqugukkullu sulerisarnersut ataatsimoortumik ilisimaneq ajoraat, nalunaarusiami erseqqissaatigineqarpoq.
- Soorlu suliniuteqartut qassiusut sapaatip akunnerani ullut assigiinngitsut ataqatigiissaarnagit nerisassanik ullormi ataatsimi agguaasarput-
Taamaammat attaveqaammik nunatsinni innuttaasunik angerlarsimaffeqanngitsunik ikiuiniarnermik suleqatigiinnissamut pilersaarusiortumik pilersitsisoqartariaqarpoq.
Nalunaarusiattaaq danskit oqartussaasuisa kalaallit inuuniarnermikkut ajornartorsiuteqartut angerlarsimaffeqanngitsut angerlarsimaffeeruteqqajaasulluunniit sutigut pitsanngorsaavigisinnaanerai assigiinngitsunik siunnersuuteqarfigaa.
Taakku nalunaarusiami uani atuarneqarsinnaapput.