Folketingimi amerlanerussuteqartut 28 millionit koruunit Danmarkimi kalaallinut ikiortarialinnut 2024 ilanngullugu atorneqartussanik ikiorsiissusiipput.

28 millionit koruunit Danmarkimi kalaallinut ikiortarialinnut ikiorsiissutaassasut

Folketingimi amerlanerussuteqartut Danmarkimi kalaallinut ikiortarialinnut ikiorsiissuseeqqipput. Massakkulli ikinnerusunik.

Danmarkimi kalaallit angerlarsimaffeqanngitsut, atornerluinermik inuuniarnikkullu ajornartorsiutillit amerlavallaarput. 

Taamaammat danskit naalakkersuisui Folketingimilu amerlanerussuteqartut Danmarkimi kalaallinut ikiortarialinnut 2021-miit 2024 ilanngullugu ikiorsiissusiipput.

Isumaginninnermut, peqqissutsimut suliffeqarnermullu isumaqatigiissut naapertorlugu taamaaliorput.

AAMMA ATUARUK Kalaallit Danmarkimi inuuniarnikkut ajornartorsiortut pingasuugaangata ataaseq nakuuserfigineqartartoq

 

Danmarkimi kalaallit ikiortariallit amerlassusaat

Kalaallit 16.000-t missaat Danmarkimi najugaqarput.

Taakkunannga 1.500 missaat ikiortarialiusut, danskit isumaginninnermut nunamullu namminermut ministereqarfiat naliliivoq.

Danmarkimi inuit kalaallinit kingoqqisut katillutik 400-nit ikinnerunngitsut angerlarsimaffeqanngillat.

Tusarfik: Naatsorsueqqissaartarfik, danskit isumaginninnermut nunamullu namminermut ministereqarfiat

Isumaqatigiissut taanna Danmarkimi kommunit peqatigiiffiillu isumaginninnermik aallussallit, kalaallit peqatigiiffii ilaallutik, suleqatigiiinnerulernissaannut qulakkeerutaassaaq.

Soorlu katsorsaanermik, tarnip pissusianik ilisimasalimmik oqaloqateqarnermik oqalutseqarnermillu Danmarkimi kalaallinut ikiortarialinnut neqerooruteqarnermut tunngasinnaapput.

Ikiorsiissutaasut 28,4 millionit koruuniupput, taakkunanngalu 26 millionit koruunit ikiuiniaqatigiit tapiiffigineqarnissamut qinnuteqarfigisinnaavaat.

IA-millu Folketingimi ilaasortap, Aaja Chemnitz Larsenip, isumaqatigiissut qujaruppaa.

- Aningaasat taama amerlatigisut ikiorsiissutaanerat nuannaarutissaavoq. Nunaqqativummi Danmarkimi najugallit inuuniarnikkut ilungersuasut ikiortariallillu amerliartuinnartut ilisimavarput. 

Isumaqatigiissummiit siulianiit aningaasartakinnerusoq

Massakkulli ikiorsiissutaat siuliani isumaqatigiinnermi aningaasartakinnerupput. Lars Løkke Rasmusenimmi ministeriunerunerani naalakkersuisut Folketingimilu taamani ilaasortat amerlanerussuteqartut Danmarkimi kalaallinut ikiortarialinnut ukiuni sisamani atorneqartussatut ikiorsiissutaat 36,4 millionit koruuniupput.

Aningaasat taakkua ilarpassui Kalaallit Illuutaasa kalaallinut ikiortarialinnut ikiorsiinerminnut aamma atorpaat.

Aaja Chemnitz Larsenillu aningaasat taakkua ukiuni sisamani atorneqartussat amerlaneroqqugaluarpai.

- Amerlanerunissaallu tamaviaarutigigaluarparput. 28,4 millionit koruunilli aamma amerlaqaat, taanna oqarpoq.

Danmarkimilu kalaallit pisortat ikiorsiissutaannik ilanngaavigineqaratik 20.000 koruunit tungaannut ukiumut isertitaqarsinnaanermut akuerisaasalernissaat, isumaqatigiissummi aamma allaqqavoq. 

AAMMA ATUARUK Kalaallinut inooqataanikkut ajornartorsiortunut aningaasaliissutit attatiinnarneqartut

IA-mit Siumumillu Folketingimi ilaasortat nutaamik isumaqatigiinniarnermi alaatsinaattuullutik najuupput.

Atlantikup avannarpasissuanit partiit danskit partiivi naligalugit isumaqatigiinniarnermi peqataanissaat kissaatigisimagaluaritsik, IA-mit Siumumillu Folketingimi ilaasortat KNR-imut ilisimatitsipput.

Aki-Matilda Høegh-Damili KNR-imut danskit isumaginninnermut nunamullu namminermut ministeriat, Astrid Krag, pillugu allakkatigut ima oqaaseqaateqarpoq:

- Danskit partiivi Folketingimi ilaasortallit peqatigalugit politikkikkut taama imartutigisumik isumaqatigiissuteqarmat nersortariaqarpoq.

Isummersuutit



Nutaarsiassaateqarpit?

Nutaarsiassaateqarpit?

1717-imut SMS-erit, UNNIA allariarlugu kingornalu oqaluttuat allallugu.

Immersuivik atorlugu allaffigitigut knr.gl/1717

Emailikkulluunniit 1717@knr.gl

KNR TV: TekstTV-mi paasissutissat

TTV q 110 Ullut tamaasa nutaarsiassat

TTV q 400 Timmisartuutinissat
aallartussat tikitussallu

TTV q 300 Tv-kkut aallakaatitassat
tulleriiarnerat

TTV q 300 radiukkut allakaatitassat
tulleriiarnerat