Nakorsaaneq: Nunarsuup sinnerani ammaassisut mattussisariaqarpugut
Nunarsuup sinnerani ammaassiartuaarlutik aallartittut, nunatta matugaluttuinnarnera arlalinnit paatsuunganarsinnaavoq.
Nunatsinni killilersuinerit - naatsumik
Nunatsinni tamarmi tamanit iserfigineqarsinnaasuni coronapas atuutissaaq.
Tassa neriniartarfinni, imerniartarfinni, filmertarfinni, katersortarfinnilu assigisaanilu.
Ukununnga isissaguit qanermut assiaquteqassaatit:
- Tamanit iserfigineqarsinnaasuni (pisiniarfinni, oqaluffinni, atuakkanik atorniartarfinni assigisaanilu).
- Bussinut taxanullu ilaanermi.
Nunatsinni tamarmi neriniartarfiit imerniartarfiillu isersinnaasut, qatserisartut amerlassusaasinnaasutut akuerisaasa affaannaat isertissinnaassavaat.
Sumiiffiit imigassamik sassaallerfiusartut tamarmik februaarip aallaqqaataata tungaanut nalunaaqutaq 22 matusassapput.
Imigassamik nioqquteqarneq nunatsinni kommuninit tallimanit sisamani februaarip aallaqqaataanut imaluunniit ulluisa qulingiluaannut inerteqqutaagallarpoq.
15-ileereersimaguit akiuussuserneqarsimanallu taava atuakkanik atorniartarfinnut, filmertarfinnut, imerniartarfinnut, neriniartarfinnut allanullu tamanit iserfigineqarsinnaasunut iseqqusaanngilatit.
Tamanna pisiniarfinnut aamma pisortat angallassisutaanut atuutinngilaq. Isernissannut tunillatsinnikuusimanerit uppernarsarsinnaassavat.
Januaarip ulluisa 26-at aallarnerfigalugu Kastrupimi nassatanik tunniussinermi tunillatsissimannginnermut uppernarsaateqarnissaq pisariaqarunnaarpoq. Tassa misissortissimanermut piumasaqaat atuukkunnaarpoq.
Nunarsuup sinnerani ammaassiartuaarlutik aallartittut, nunatta matugaluttuinnarnera arlalinnit paatsuunganarsinnaavoq.
Nunatsinni akiuussusertissimanermut uppernarsaat qanermullu assiaqut suli atuupput. Neriniartarfiit imerniartarfiit assigisaallu unnukkut qulinut matusarput, kommuninilu sisamani imigassanik aalakoornartortalinnik tuniniaaneq matuneqarallarluni.
Tamanna suliffeqarfinnit ilaatigut kipiluttunarsiortitsivoq.
Tamannali avaqqunneqarsinnaanngitsoq, nunatta nakorsaanerata, Henrik L. Hansenip oqaatigaa.
- Qaanaamiit Nanortalik tikillugu nunat amerlanersaanni tuniluuttoqarpoq. Tasiilami eqqaanilu taamaallaat tuniluuttoqanngilaq, kisianni tuniluuttoqalernissaa naatsorsuutigaarput. Peqqinnissaqarfimmiilli tunumiittut tapersersorusuppagut, taamaammallu ulluni tulliuttuni tuniluutipiloortoqannginniassammat, Henrik L. Hansen oqarpoq nangillunilu:
- Ulloq unnuarlu ataavartumk inuit aqqaneq marluk 15-illu akornanni uninngasarput. Tamanna peqqinnissaqarfimmut artukkiinngilaq. Naak kisitsisit Danmarkimut sanilliullugu annertugaluaqisut.
Nuummi Dronning Ingridip Napparsimmavissuani sulisut arlaqartut napparsimasutut sulisinnaanngitsut, nakorsaanerup erseqissaatigaa.
- Napparsimmavimmi uninngasut amerlagaluaqisoq, peqqinnissaqarfimmi sulisut sulisinnaasut killeqarput. Peqqinnissaqarfimmimi sulisut 100-t missaanniittut napparsimallutik sulinngillat. Nuummi Sanami maannangaq init pilattaaviit marluk ingerlapput. Taakkulu tassa suliaritittussanut kinguartinneqarsinnaangitsunut atorneqarput.
Tunillatsissimanermut uppernarsaat piumaneqangaatsiartoq
Peqqinnissamut naalakkersuisuugallartoq, Pele Broberg (N) killlilersuutit pillugit nassuiaateqarpoq:
- Peqqinnissaqarfipput tamatsinnut paarsisuuvoq, aamma uagut paarisariaqarparput.
Inuppassuit tunillatsissimanermut uppernarsaammik maannakkorpiaq piumasaqartut taassuma oqaatigaa. Tunillatsissimanermummi uppernarsaat akiuussusertissimanermut uppernarsaammut taarsiullugu atorneqarsinnaammat.
Tamakkiisumilli akiuussuserneqareersimasut tunillatsissimanermut uppernarsaammik piumasanngitsut, Pele Brobergip piumasaraaq.
- Arlaliugatta massakkut coronamik tunillatsittut, maannalu coronamut akiuineq nalunaarutigivaa innuttaasut 3.000-t qinnuteqarsimasut coronamik tunillatsissimallutik nalunaarutissamik, tassa immunitetsattestimik.
- Tunillatsissimanermut uppernarsaat tunngaviatigut taamaallat pisariaqarmat akiuussummik kapitissimanngittunut angalasussanullu, taamaammat pingaarnersiuinermi qinnuigissavassi akiuussummik kapitinneqanngitsut angalasussallu taakku eqqartorneqartut siulliullutik qinnuteqarnissaat.
Ikiorsiissutit agguaanneqangajalersut taassuma oqaatigaa, taakkulu sorpiarnik imaqarnersut erseqqissaatiginngilaa:
- Ikiorsiissutissanik Naalakkersuisut akuersereerput, maannakkut Inatsisartut ataatsimiitsitaliani akuerineqarnissaa utaqqimaalaariarlugu aamma nalunaarutigissavagut.
Nunarsuaq tamakkerlugu tuniluunneq nunatsinnut kingusissukkut annguppoq
Nunatsinni innuttaasut sapaatit akunnerata naanerani akissarsinissaat politiinit ernummatigineqarnera pillugu, Pele Broberg aamma nassuiaateqarpoq:
- Politiit innersuussutaat tamassi takoriissavarsi. Tassa isumaqarpoq, imigassat akuutillugu napparsimaveqarfimmut anngunneqartartut arlaatigut imigassaq peqqutaalluni soorlu savimmik kapoorisimanerit imminoriarnerit ilarpassuilu sunniuteqartarnera politiiniit anngunneqarnikuummat.
- Uagutsinnullu aamma peqqinnissaqarfimmiit anngunneqartoq tassaavoq coronartoqaraangat imigassaq akuutillugu suliassat amerlatsittarput.
Nunarsuaq tamakkerlugu tuniluunneq qiviassagaanni nunatsinni tuniluunneq kingusinnerusumi pilertoq, nunatta nakorsaanera nassuiaavoq. Taamaammallu killilersuutit eqqarsaatigalugit nunatsinni killilersuutit nunanut allanut nallersuukkuminaapput.
- Nunarsuarmi nunanut allanut sanilliullugu nunatsinni tuniluunneq allatut inissisimavoq, ukiummi siulliit marluk nunarsuarmi tuniluuttoqarnerpaaffiani nunatsinni tuniluuttoqanngilaq. Taamaalilluni piffissami tassani tunillatsissimalluni napparsimareerneq suli qaangiutinngilaq, Henrik L. Hansen oqarpoq nangillunilu:
- Omikronip takkunneraniit qaammat qaangiummat nunatsinnut annguppoq, kingornalu nunatsinni pissutsit allanngorput, kisiannili sumiiffiit ilaannut suli anngutinngilaq.
- Suut tamaasa sukkasuumik pigaluartut, nunanut allanut sanilliutta suli sapaatini akunnerni pingasunik sisamanilluunniit suli kingulliuvugut. Taamaammallu nunanut allanut nallersuussinnaanngilagut, nunalli allat ilinniarfigisinnaavagut.
