Naggueqatigiit Inuit arnartaat pillugit misissuisoqalersoq

Naggueqatigiit Inuit, indianerit metisillu arnartaat periarfeerunneqarsimanngikkunik toqutaasimasut pillugit misissuisoqarnissaa, Canadami nunap inoqqaavisa innuttaasullumi ataatsimut isigalugit ukiorpassuanngortuni piumasarinikuuaat.

Arnat 1200-t pisortatigoortumik eqqartorneqarput, arnalli periarfeerunneqarsimasut 6000-init amerlanerusinnaanissaat, suliniaqatigiiffiit ilaat oqaatigaat.

AAMMA ATUARUK Canadap inooqqaavisa angutitaat aamma navianartorsiorput

Misissuinissamut piareersaasoqaleruttortoq, Canadami nunap inoqqaavinut ministerinngorlaap Carolyn Bennettip, Ottawami killitsisimaarnartumik malunnartitsiniaasoqarnerani oqaatigaa.

Carolyn Bennett, indianerit Haidat atisaasa ilaannik atukkersorsimalluni oqalugiarpoq, arnat periarfeerunneqarsimasut toqutaasimasulluunniit ilaqutaasa siunersiorfigineqaqqaassasut, periarfeerunneqarsimasut toqutaasimasulluunniit ataqqiniarlugit eqqaaniarneqarnissaalluunniit pillugu taamaaliortoqarniarluni.

Ilaqutaasut misissuinissap piareersarneqarnissaanut peqataassapput, misissuinermi suut anguniarneqassanersut aalajangeeqataaffigissallugu, taama pisoqaqqinnginnissaa siunertaassalluni.

Qaammatini marlunni piareersaasoqarnissaa naatsorsuutigineqarpoq, nuna tamakkerlugu misissuinissap upernaaru aallartissinnaanissaa neriuutigineqarluni.

Naggueqatigiit Inuit pilersaarutit nuannaarutigigaat, Canadami naggueqatigiit Inuit suliniaqatigiiffiata Inuit Tapiriit Kanatamip præsidentiata Natan Obedip, silap pissusia pillugu Parisimi ataatsimeersuarnermi COP21-mi peqataasup oqaatigaa.

AAMMA ATUARUK Niviarsiaqqap 15-inik ukiullip toqutaanera aalassassimaarutigineqaqaaq