Naalakkersuisup ilinniartut ineqarfiinik sanaartornissaq peerneqartoq maanna illersoraa

Ilinniartut ineqarfiinik sanaartornissaq pingaaruteqartoq peerneqarpoq, aalajangiinissamulli misissuineq qularutigineqarpoq. Misissuinermimi paasissutissat misissuinermi allaatiginnittut misissorluarsinnaanngilaat, iluanaarutissallu ukiut 50-it qaangiuppata aatsaat takuneqassapput. Naalakkersuisoq isornartorsiuinermut maanna akissuteqarpoq.

Allattoq Markus Valentin, Andreas Wille

januaarip 22-at 2025 11:46

Nutserisoq Mads Lynge, Connie Fontain

Naalakkersuisut ilinniartut ineqarfiinik 188.8 millionit koruuninut sanaartornissamut missingersuutit aningaasanut inatsisip isumaqatigiinniutigineqarnissaanni peermatigit tamanna uissuummissutigineqarpoq.

Demokraatit siulittaasuat, Jens-Frederik Nielsen isornartorsiuisunut ilaavoq. Taassuma aningaasaqarnermut ataatsimiititaliaq naalakkersuisut sanaartornissamik missingersuutinit peersitsinera pillugu aatsaat kingusissukkut ilisimatinneqarnera isornartorsiorpaa.

Angut tamatumani qitiusoq, aningaasaqarnermut naalakkersuisoq, Erik Jensen isornartorsiuinermut maanna akissuteqarpoq.

- Suliaq nukingernartumik soorunami suliarineqarpoq. Kisiannili peqqissaartumik aammalu ajunngitsumik naammassineqarnissaa taanna pingaarnerpaarpaajusimavoq. Qaatungiinnarsiorluni suliaanngilaq.

Ilinniartut ineqarfiinut tunngasoq naatsumik

Aningaasanut inatsisip isumaqatigiinniutigineqannginnerani missingersuutit oqimaaqatigiinngillat.

Taamaammat Naalakkersuisut inatsit, sanaartukkap inuiaqatigiinnut sipaarutaanera sanaartornermi aningaasartuutinit amerlanerullutik inuiaqatigiinnut siparutaappata missingersuutiniit peerneqarsinnaanerannik imaqartoq, atussallugu aalajangerput.

Allatut ima oqaatigineqarsinnaavoq aningaasanik piginngisanik ullut ilaanni utertitsinissat neriuutigalugu aningaasanik attartoriarluni atuineruvoq.

Taamaakkumaarneranilli uppernarsaasumik misissueqqissaartitsisimagaanni aatsaat taamaaliortoqarsinnaavoq. Kisianni taamaattoqarnissaanik uppernarsaasumik misissuisoqarsimaguni aatsaat taamaaliortoqarsinnaavoq. Naalakkersuisut sapaatit akunnerini pingasuni suliarineqartussamik misissuititsipput, inerniliissullu isumalluartuugaluaraanniluunnit qularnarluni. Tamanna misissuinermi aamma nassuiaatigineqarpoq.

Misissuineq naapertorlugu ilinniartut ineqarfii ukiuni 50-ini napasinnaapput, aningaasartuutilli iluanaarutigineqalernissaanut ukiut 46-t ingerlaqqaassapput. Nalunaarutip taamaalilluni sanaartorneq "killilimmik iluanaarutaassasoq" inerniliissutigaa.

Nunatsinni aningaasaqarnermut siunnerusisoqarfimmi siulittaasup, Torben Andersenip misissuineq piffissami taama sivikitsigisumi suliallu tamarmi ingerlanerani taama kingusitsigisumi suliarineqarnera maluginiagassaanerarpaa. Anignaasanullu inatsit aningaasaqarnikkut silatusaarnermit aningaasanik amerlnaerusunik atuinerarlugu.

Demokraatinit, Jens-Frederik Nielsen tamanna pillugu oqaaseqarpoq:

- Misissuineq tuaviuusssaq tutsuiginaranilu akisussaassuseqannginneruvoq. Tamanna aningaasanut inatsimmut ilanngussaata torertumik aningaasalerneqarsimannginnerannut takussutissiivoq. Naalakkersuisut qinersisoqannginnerani pitsaasumik aningaasanut inatsimmik suliaqarnissartik imminnut pingaarnerpaasoq takutippaat. Taamaammat malittarisassat taakku misissortariaqarpagut.

Allisiguk

Kisitsisit qularnartut

Sulialli tuaviuussaavallaartutut aalajangiiffigineqarneratut taallugu isornartorsiuisoqaannanngilaq.

Aalajangiinermi misissuinermik sapaatit akunneri pingasuinnaat ingerlaneranni suliamik tunngaveqarlunilu nalunaarusiortut aningaasaqarnermut naalakkersuisoqarfimmit kisitsisit tunngavigisatik uppernarsarsinnaanngilaat, tamannalu pissutigalugu sanaartugassat inatsisinik naapertuinissaannut annertuumik aaleqqutigineqalersinnaalluni.

Kisitsisillu ilinniartut ineqarfiinik sanaartornissamut tunngaviusussat eqquutissagaluarpataluunniit ineqarfiit ukioq 2074-imi “iluanaarutaasinnaanissaat killeqassasoq” nalunaarusiami allassimavoq.

Aamma atuaruk Aningaasanut inatsimmik isornartorsiuineq: Kollegienik sanaartornissamut aningaasartuutissat piffissaq kingulleq peerneqartut

Nalunaarusiortut taassuma saniatigut kisitsisit tunngavigineqartut qularnartuusoraat, Danmarkilu assersuutigalugu. Assingusunimmi tassani kollegialiortoqarpoq, ilimagisamiit aqqaneq-marloriaammik akisunerulersunik. Allatulluunniit oqaatigalugu, kollegiat pineqartut imminut akilersinnaanngillat.

- Nalilersorneqarsinnaajuaannarput periarfissat suut assigiinngitsut qanoq inissisimasinnaanersut. Oqareernittuut qallunaat nunaanni pissutsit uani sanilliuffigineqarniarnerat uanga akuleruffiginianngilara.

Sanaartukkat ukiuni 50-ini atasinnaanissaat naatsorsuutigineqarpoq, sanaartukkallu ukiut 46-t qaangiuppata imminut akilersinnaalernissaat naatsorsuutigineqarluni. Tassa ukioq 2074-imi. Inatsisit naapertorlugit taava sulisoqarnersoq apeqqutaalerpoq:

- Siunissamut aningaasaliineruvoq. Ilinniartortatta maanilu nunatsinni ilinniartorpassuit inissamikkut pitsaasumik atugaqarnissaat qulakkeerinninniarnermi uani qulakkeerneqarpoq. Kisianni partiit ilaasa taanna aningaasartuutaannartut isiginiassappassuk uanga taanna akuleruffigissanngilara.

Inatsisimik allannguineq

Naallu suliaq inatsisit naapertorlugit suliarineqarsimasutut isigigaluarini, taava Erik Jensen inatsimmik allannguisoqarnissaanut ammavoq, taama pisoqaqqinnginnissaa qulakkeerniarlugu:

- Naalakkersuisut ammavugut. Taamaalilluta inatsisitigut nalorninaatsumik inissittoqarnissaa oqaloqataaffigissallutigu piareersimaqqissaarpugut.

Aningaasanut inatsisip ilaa aningaasalersorneqarsimanngitsoq Jens-Frederik Nielsen isumaqarpoq, naalakkersuisut akisussaassusilimmik politikkeqarluni aningaasarsiornissaq pinnagu tunissuteqarnissaq pingaarnerutissimagaat. Aningaasaqarnermut Siunnersuisoqatigiit siulittaasuata Torben M. Andersenip taassuma saniatigut oqaatigaa aningaasanut inatsit tukkorpallaartoq:

- Naalakkersuisuninngaanniit tukkorneq oqaaseq tulluartuusorinngilarput. Kisianni akisussaassusilimmik inuiaqatigiillu pisariaqartitaat naammassiniarlugit inatsisit piumasaqaatillu naammassinissaat tunngavigalugit, Erik Jensen oqarpoq, nangillunilu:

- Taamaattumik qinersisoqalerneranut ataatsimilluunniit tunngassuteqanngilaq, aamma qineqqusaarnertut una isiginiarneqassanngilaq.

Illit isummat pingaartittaqaarput. Nutaarsiassaq pillugu isorisat nersualaarinerillu uani tikilluaqquagut.