Misissueqqissaartarfiup kalaallit angerlarsimaffiup avataanut inissinneqarsimasut ukkatilerai
Kalaallit meeqqat Danmarkimi najugaqartut danskit meerartaannit angerlarsimaffiup avataanut inissinneqarnerugajupput.
Kalaallit meeqqat angajoqqaavimmit peersitaasartut Danmarkimi meeqqanut allanut, allatut tunuliaqutaqartunut sanilliullugit arfineq-marloriaammik amerlanerupput.
Tamanna Danmarkimi isumaginninnermut nunamullu imminermut ministereqarfiusimasup oqaaseqaataani decembarimi saqqummiunneqartumi takutinneqarpoq. Danskit aviisiata, Kristeligt Dagbladip oqaaseqaat taanna tunuliaqutaqaralugu kalaallit meeqqat allamut inissinneqarsimasut pillugit ilanngutassiat arlallit saqqummersippai.
* Meeqqat, Danmarkimi najugaqartut Kalaallit Nunaannili inunngorsimasut, imaluunniit angajoqqaavi Kalaallit Nunaanni inunngorsimasut angerlarsimaffiup avataanut inissinneqarsiamasut meeqqanut allanut allatut tunuliaqutaqartunut sanilliullugit amerlanerupput.
* Meeqqat Kalaallit Nunaanni inunngorsimasut 7 procentii, angajoqqaavisalu ikinnerpaamik ataatsip Kalaallit Nunaanni inunngorsimasut 5 procentii angerlarsimaffiup avataanut inissinneqarsimapput.
* Tamanna Danmarkimi meeqqanut allanut 1 procentiinnarnut atuuppoq.
Paasissutissarsiffik: VIVE, Isumaginninnermut nunamullu imminermut ministereqarfiusimasumit oqaaseqaat
Pilunnguaq Kristensenip panimi inunngoqqammersup sooq Vejle Kommunemit angerlarsimaffiup avataanut inissinneqarnera paasiuminaatsikkaa ilaatigut atuarneqarsinnaavoq.
Imaluunniit danskit aappariit Mark Wincklesip nuliatalu, paarsami kalaallip kulturikkut oqaatsitigullu tunuliaqutaminik paasisimasaqarnissaanut akisussaasunngortinneqartutut misigisimasut aamma atuarneqarsinnaavoq.
Meeqqalli sooq taama amerlatigisut aallaqqaammut angerlarsimaffiup avataanut inissinneqartarpat? Tamannalu danskit aningaasanut inatsisissaanut tamatuma kingornatigut apeqqutigineqarpoq. Suliallu ingerlaneranik misissueqqissaarnissamut meeqqallu peersitaasimagaangamik qanoq ittarnersut misissorneqarnissaannut ukioq manna 1,2 millionit koruuninik immikkoortitsisoqarpoq.
Maanna misissuisoqarpoq, tamanna Det Nationale Forsknings- og Analysecenter for Velfærdip, VIVE-p suliaraa. Misissuinerup inernera upernaamut piareernissaa naatsorsuutigineqartoq, misissueqqissaartartut pisortaat suliniummillu aqutsisoq, Karen Margrethe Dahl oqarpoq.
- Suup pissutaanerata paasinissaa alapernaanneqarpoq, pisortaq oqarpoq.
- Inuuniarnikkut ajornartorsiutit ilaqutariit assigiinngitsutigut eqqugaanerannut qanoq pissutaatigippat amma ilaqutariinnut taakkununnga allanik qanoq pisoqarpa, misissueqqissaartartut pisortaat oqarpoq.
Atornerluineq, tarnikkut ajornartorsiutit allaluunniit
Danmarkimi meeqqanik angerlarsimaffiup avataanut inissiisoqartillugu atornerluinermik ajornartorsiutit imaluunniit angajoqqaani tarnikkut unammillernartut nalinginnaasumik pissutaasarput. Kalaallinut ilaqutariinnut aamma taamaannersoq siusinnerusukkut misissorneqarnikuunngilaq.
Tamanna analysecenterip misissuiffigilluassavaa, tamannami napparsimanermik atornerluinermilluunniit pissuteqanngippat taava suna pissutaava?
- Ilaqutariit qanoq ittuuneri kalaallillu meerartaasa angerlarsimaffiup avataanut inissinneqarsimasut ilarparujussuinut nassuiaateqartoqarsinnaanersoq paasiniarniarparput, Karen Margrethe Dahl oqarpoq.
- Suliani ukunani susoqarnersoq aamma paasiniarniarparput. Ajornartorsiutit qanoq paasineqartarpat, ilaqutariillu qanoq ikiorserneqartarpat.
VIVE-p apeqquterpassuit akissutersiniarlugit danskit kommunii tamarmik attaveqarfigai. Taakku angerlarsimaffiup avataanut inissiisoqarneranut tunngatillugu suliat naleqquttut kisitsisinngorlugit nassiutissavaat.
Misissueqqissaartartut tamatuma kingorna kommuninut meeqqanik kalaallinik tunuliaqutaqartunik angerlarsimaffiup avataanut inissiisoqarfiunerpaanukassapput. Kingornalu suliat itinerusumik misissorneqassapput suliallu aalajangersimasut 15-it misissuiffigeqqissaassallugit.
Suliani taakkunani kommunimi sulisut, angajoqqaat, angajoqqaarsiat meeqqallu piumagunik apersorneqassapput. Oqaloqatigiinnerit danskisut kalaallisullu ingerlanneqarsinnaassapput.
Aaqqissuussineq allaanerusoq
Karen Margrethe Dahl nunatsinni isumaginninnermillu susassaqarfimmi ukiuni tallimani sulinikuuvoq. Piffissamilu tassani sulinermini angerlarsimaffiup avataanut inissiisoqarneranut tunngatillugu piorsarsimassuseq Danmarkimit allaanerungaatsiartoq maluginiarnikuuaa.
- Kalaallit Nunaanni pisuni amerlasuuni angerlarsimaffiup avataanut inissiineq ilaqutariit namminneq suliniutigisinnaasarpaat, tamannalu ilaqutariit meeqqaminnik tiguseqqinnissamut piareersimalernissaannut pisarpoq.
- Danmarkimi angerlarsimaffiup avataanut inissiinissamut aaqqissuussaaneq aqutsisuunerusarpoq, Karen Margrethe Dahl nassuiaavoq.
Piorsarsimassutsikkut assigiinnginneq tamatumani initoqutaanersoq suli paasineqanngitsoq, misissueqqissaartartut pisortaata erseqqissaatigaa.
VIVE-p suliami matumani danskit kalaallillu tungaannit isiginninniarluni qanoq qulakkeeriniarpa?
- Kalaallimik kalaallisut oqalussinnaasumik sulisoqarpugut. Kalaallimillu suliffimmik misiliisumik atorfinitsitseqqammerpugut, uangalu Kalaallit Nunaannut tunngasunik ukiuni arlalinni suliaqarsimallunga.
- Illuatungaatigullu danskit isaannit aamma sulisoqarpugut. Suliammi uku danskit inatsisaat danskillu aaqqissuussaanerat malillugu suliaapput, Karen Margrethe Dahl oqarpoq.
Kristeligt Dagbladip angerlarsimaffiup avataanut inissinneqarsimasut kisitsisaat danskit isumaginninnermut ministerianut, Astrig Kragimut (S) marsimi takutippai. Ministerip susassaqarfimmut tassunga suliniutinik allanik pisariaqartitsisoqartutut nalilerneraa aviisip apeqqutigaa.
Taassumali misissueqqissaarneq naammassippat aatsaat nalilersinnaallugu taamani oqaatigaa.
