Meeqqat illersuisuat innuttaasut peqqissusaannut suliniut pillugu: Tuppallissutigaara

Naalakkersuisut innuttaasut peqqissusaannut suliniutaanni anguniakkat ukiut qulinngortinnagit anguneqassappata ilungersortumik suliaqartoqassaaq. Meeqqat Illersuisuat, Aviâja Egede Lynge naliliivoq.
- Taamaammat aallartiffissaqartariaqarpugut, taamaammat aamma neriulluinnarpunga una pappialaatiinnarnagu aamma pimoorussillutik, pimorussilluni piviusunngortitsisoqartariaqartoq. Assi © : KNR
oktobarip 01-at 2020 05:35

- Tassa isumaqarpunga ukua anguniakkat pisariaqarluinnaqqissaartuusut aamma utaqqaqqissinnangitsut.

Meeqqat illersuisuat, Aviâja Egede Lynge Naalakkersuisut innuttaasut peqqissusaat pillugu suliniutaat pillugu oqarpoq.

Inuunerittap nalerai sisamat


Inuuneritta sullinniakkat tassaapput meeqqat tamarmik 0-18-inik ukiullit, taakkua ilaqutaat qanimullu attaveqarfigisartagaat.

 

Inuuneritta III-mi naleqqat sisamaapput:

 

Naleraq 1: Isumakkut peqqissuseq

Meeqqat tamarmik isumakkut peqqissuullutik inuussapput ataatsimoorfinnullu, ilorrisimaarfigisaminnut peqataalluarfigisinnaasaminnullu, peqqinnartunut akuutitsisunullu ilaasinnaassallutik. Taakkunani piginnaasatik ineriartortissinnaassallugillu unamminartitatik qaangersinnaassallugillu inuit allat ilagalugit ataatsimoorfinnut akuulersinnaassapput.

 

Naleraq 2: Inuunermi peqqinnartumik aallartinneq

Meeqqat tamarmik atugarissaarnermik ineriartornermillu siuarsaasumik toqqissillutik isumassorneqarlutillu inuunertik peqqinnartumik aallartissavaat. Meeqqap inuunermi periarfissarisinnaasaanut ullut 1.000-t siulliit pingaaruteqarluinnarput.

 

Naleraq 3: Meeraneq peqqinnartoq susassaqarfiulluartoq

Meeqqat tamarmik peqqinnartumik inooriaaseqarnermik peqqinnartunillu ileqqoqarnermik siuarsaasumik susassaqarfiulluartumillu inuuneqassapput.

 

Naleraq 4: Meeqqat tamarmik peroriartornerminni pitsaasunik atugaqassapput

Meeqqat tamarmik peroriartornerminni toqqissisimanartunik pitsaasunillu atugaqassapput, aamma nakuusernermut innarlerneqarnermullu illersorneqarlutillu tupamit aanngajaarniutinilluajoquserneqassanngillat.

 

Tigusiffik: Naalakkersuisut.

Naalakkersuisut innuttaasut peqqissusaat pillugu suliniutit nutaat, Inuuneritta III sapaatip-akunnerani kingullermi marlunngornermi saqqummiuppaat. Suliniummi tassani nunatsinni meeqqat tamarmik inuunerissaarnissaat qulakkeerneqassasoq ilaatigut ukkatarineqarpoq. Suliniut taanna ukioq mannamit 2030-p tungaanut ingerlanneqassaaq.

Naalakkersuisut ukiut marluk siulliit ”susassaqarfiit akimorlugit suleqatigiinnermi suleqatigeeriaatsimik ineriartortitsinissaq pillugu assigiinngitsunik oqaloqateqarnermut” atussavaat.

AAMMA ATUARUK Naalakkersuisut innuttaasut peqqissusaat pillugu suliniutaat nutaaq: Kinguaariit tullii peqqinnerussapput

Tassa imaappoq Naalakkersuisut oqartussat assigiinngitsut kommunillu qanoq aallartitsisoqarnissaa pillugu oqatigissavai.

- Sumiginnaanerup assigisaatalu pinaveersaartinneqarneranni suliniutit piviusunngornissaat qulakkeerniarlugu innuttaasut oqartussallu tamarmiullutik susassaqarfinnik tamanik suleqateqarnissaat pingaaruteqarpoq, peqqissutsimut naalakkersuisoq, Anna Wangenheim (D) tusagassiortunik katersortitsinermi oqarpoq.

Meeqqat illersuisuata suliniut tuppallissutigigaa

Aviâja Egede Lyngep iliuusissatut atulersinneqarnerat nuannaarutigaa, taakkumi suliarineqarnerat peqataaffigaa.

- Uani ukiut qulit pimoorussilluni iliuuseqarusunneq neriuffigaara, aamma pisariaqarpoq, massakkut qanoq iliuuseqarfigineqartariaqarpoq.

Tamatumali saniatigut anguniakkat ukiut qulit ingerlaneranni anguneqassappata iliuusissat neriulluarnartuusorai.

Meeqqanut pissutsit ullumikkut ilungersuanartorujussuusut, Meeqqat Illersuisuata nalilerpaa.

- Tarnikkut ikiorserneqarnissamut tunngasut uninngalluinnaqqissaarput nunatsinni, taamaammat taanna Inuuneritta 3-mi ilaanera tuppallissutigaara, taannalu aamma immikkut isiginiarpara, aamma malinnaaviginiarpara immikkut,

Tamakkuinnangillalli:

- Meeqqat 37 procentit nunatsinni massakkut angerlarsimaffeqartuupput arlaatigut aanngajaarniutinik atuiffiusuni, ajornartorsorfiusuni, taassuma saniatigut 20 procentiisa missaat kinguaasiuutitigut kanngutaatsuliorfigineqarneq misiginikuuaat, taakkua aamma tarnikkut ikiorserneqartariaqarput, meeqqat illersuisuat oqarpoq.

Arlaannimi aallartiffissaqartariaqartoq

Aviâja Egede Lyngep inuusuttunut suliniutit aamma tikkuarpai.

- Pissutsit ima ingasatsigipput, inuusuttorpassuit assersuutigiinnarlugu aatsaat imminnut toqoriareersimagaangamik tarnilerisumik aatsaat ikiorneqarsinnaasarput.

Anguniagassanulli isumalluarpoq, arlaannimi aallartiffissaqartariaqartugut, taanna oqarpoq.

- Taamaammat aallartiffissaqartariaqarpugut, taamaammat aamma neriulluinnarpunga una pappialaatiinnarnagu aamma pimoorussillutik, pimorussilluni piviusunngortitsisoqartariaqartoq.

Nunarpulli tamaat suliniarfigineqassasoq meeqqat illersuisuata pingaaruternerarpaa.

- Aamma neriuutigilluinnaqqissaarpara nuna tamakkerlugu aamma nunaqarfiit isorliunerusullu aamma illoqarfinnisulli peqataatinneqartigissasut, Aviâja Egede Lynge oqarpoq.

2030-mut meeqqat tamarmik peqqissunissaannik suliniutissat Inuuneritta 3-mi Peqqissutsimut Naalakkersuimit Anna Wangenheimimit, Isumagininnermut Naalakkersuisumit Martha Abelsenimit, Ilinniartitaanermullu Naalakkersuisuugallartumit Karl Frederik Danielsenimit septemberip ulluisa 22-anni saqqummiunneqarput.