Naalakkersuisut innuttaasut peqqissusaat pillugu suliniutaat nutaaq: Kinguaariit tullii peqqinnerussapput

Namminersorlutik Oqartussat kommunillu suleqatigiillutik meeqqat, inuusuttut taakkulu angajoqqaavisa akornanni peqqinneq toqqissimanerlu qulakkiissavaat.
Inuuneritta sullinniakkat tassaapput meeqqat tamarmik 0-18-inik ukiullit, taakkua ilaqutaat qanimullu attaveqarfigisartagaat. Assi © : KNR / Malik Brøns
Allattoq Malik Brøns
septembarip 22-at 2020 14:15
Nutserisoq Connie Fontain

Meeqqat ilaqutariillu amerlasuut ajunngillat.

Kisianni kikkut tamarmik ajunnginngillat. Ilaat inuunermi siusinnerusukkut aallartittumik peqqinnanngitsumik ileqqoqartarput – taakkulu inersimasunngoraangamik ingerlaqqittarlutik.

Innuttaasut ineriartornerata siunissami utoqqaat amerlaneruleriartussasut takutippaa.

Inuunerittap nalerai sisamat


Inuuneritta sullinniakkat tassaapput meeqqat tamarmik 0-18-inik ukiullit, taakkua ilaqutaat qanimullu attaveqarfigisartagaat.

 

Inuuneritta III-mi naleqqat sisamaapput:

 

Naleraq 1: Isumakkut peqqissuseq

Meeqqat tamarmik isumakkut peqqissuullutik inuussapput ataatsimoorfinnullu, ilorrisimaarfigisaminnut peqataalluarfigisinnaasaminnullu, peqqinnartunut akuutitsisunullu ilaasinnaassallutik. Taakkunani piginnaasatik ineriartortissinnaassallugillu unamminartitatik qaangersinnaassallugillu inuit allat ilagalugit ataatsimoorfinnut akuulersinnaassapput.

 

Naleraq 2: Inuunermi peqqinnartumik aallartinneq

Meeqqat tamarmik atugarissaarnermik ineriartornermillu siuarsaasumik toqqissillutik isumassorneqarlutillu inuunertik peqqinnartumik aallartissavaat. Meeqqap inuunermi periarfissarisinnaasaanut ullut 1.000-t siulliit pingaaruteqarluinnarput.

 

Naleraq 3: Meeraneq peqqinnartoq susassaqarfiulluartoq

Meeqqat tamarmik peqqinnartumik inooriaaseqarnermik peqqinnartunillu ileqqoqarnermik siuarsaasumik susassaqarfiulluartumillu inuuneqassapput.

 

Naleraq 4: Meeqqat tamarmik peroriartornerminni pitsaasunik atugaqassapput

Meeqqat tamarmik peroriartornerminni toqqissisimanartunik pitsaasunillu atugaqassapput, aamma nakuusernermut innarlerneqarnermullu illersorneqarlutillu tupamit aanngajaarniutinilluajoquserneqassanngillat.

 

Tigusiffik: Naalakkersuisut.

Utoqqarnik ulluinnarni ikiorneqarnissamik pisariaqartitsisoqarnerunera nunatta karsianut akisussaaq.

Taamaammat Naalakkersuisunit kinguaariit tullii peroriartorluassasut sivisuumillu pitsaasumik inuuneqarnissaat maanna ukkatarineqarniarpoq, taakku taamaalillutik siunissami naammatassami ilaannik nammineq isumaginnissinnaassallutik. Taakku toraartaralugit suliaqarneq ukioq manna aallartinneqassaaq suliaqarnerlu 2030-p tungaanut ingerlanneqassalluni.

Suleqatigiinneq pitsanngorsarneqassasoq

Naalakkersuisut ukiut marluk siulliit ”susassaqarfiit akimorlugit suleqatigiinnermi suleqatigeeriaatsimik ineriartortitsinissaq pillugu assigiinngitsunik oqaloqateqarnermut” atussavaat.

Tassa imaappoq Naalakkersuisut oqartussat assigiinngitsut kommunillu qanoq aallartitsisoqarnissaa pillugu oqatigissavai.

- Namminersorlutik Oqartussat kisimik tamanna suliassarinngilaat, nunattali tamarmi suliassaralugu, isumaginninnermut naalakkersuisoq, Martha Abelsen (Siumut) tusagassiortunik katersortitsinermi oqarpoq.

Naalakkersuisut pingasut Inuuneritta III tusagassiortunik katersortitsinermi saqqummiuppaat. Taakku tamarmiullutik Inuuneritta kikkut tamarmik suliniutigigaat erseqqissaatigaat.

Assi © : KNR / Malik Brøns

 

- Inuunerissaarneq pillugu Inuunerittaqarpoq, Martha Abelsen oqarpoq.

Taamaammat meeqqat angajoqqaallu aamma akuutinneqassapput

- Meeqqat tamarmik inuunerinnissaat qulakkeerneqarsinnaanngilaq. Kisianni tamanna anguniarlugu suleqatigiissinnaavugut, peqqissutsimut naalakkersuisoq, Anna Wangenheim (D) oqarpoq.

Kommuninut innersuussutit immikkoortiternerat

Innersuussutinut sisamanut naleqqanut, Inuuneritta III-p imarisassaanut immikkoortiterisoqassaaq.

Isumaqatigiissuteqarluni suleqatigiinnermik pilersitsinissaq siunertaralugu Paarisap, kommunit ingerlatsisullu allat akornanni workshopit ataatsimiinnerillu ingerlanneqassapput. Innutttaasut – aamma meeqqat – oqaloqatigiinnermi pingaaruteqarput.

 

Assi © : KNR / Malik Brøns

 

- Meeqqat angajoqqaallu oqaloqatigineratigut periusissaq ilusilersorneqassaaq, Anna Wangenheim oqarpoq.

Kalaallit Nunaanni innuttaasut peqqissusaannik misissuivik paasissutissanik nutaanerpaamik pissarsivissamik kommunimut tunniussaqassaaq.

Kommunimit kommunimut aamma illoqarfimmiit nunaqarfimmut assigiinngitsoqarsinnaavoq. Taamaammat najukkami paasissutissat najukkami suliniutinik meeqqat inuunerinnissaanik anguniakkamik tapersiisunik toqqaannissamut pingaarnersiuinissamullu eqqorluartumik ilisimasaqarnissamik qulakkeerinnissapput, Naalakkersuisut allapput.

Kiisalu Inuuneritta III-mi suliniutit aallartisarneqartut sunniutaat uuttortarneqassapput, ”taamaaliortoqanngippat meeqqat inuunerinnissaanik qulakkeerinninnissamik Inuuneritta III-mi anguniagaq angujartorneqarnersoq ilisimaqarnavianngimmat”, naalakkersuisut allapput.

Sumiiffimmiit sumiiffimmut assigiinngitsut

Isumaginninnermut, Ilaqutariinnut Inatsinillu Atuutsitsinermut Naalakkersuisoqarfiup, Ilinniartitaanermut, Kultureqarnermut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisoqarfiup aamma Peqqissutsimut Naalakkersuisoqarfiup suleqatigiinnerannik Inuuneritta III tunngaveqarpoq.

 

Assi © : KNR / Malik Brøns

 

- Peqqinneq assigiinngitsorpassuarnik pissuteqarsinnaavoq. Meeqqat inuunerinnerat meeqqamut meriarfissat suuneri aallaavigalugit nalilerneqarsinnaavoq. Taakku ikinngutaasinnaapput, atuarfeqarnerusinnaavoq pisiniarfiusinnaallunilu. Nunatsinni sumiiffippassuarnik periarfissat taakku assigiinngissinnaapput, ineqarnermut, attaveqatigiinnermut naalakkersuisoq ilinniartitaanermut, kultureqarnermut ilageeqarnermullu aamma naalakkersuisuugallartoq, Karl Frederik Danielsen (Siumut) oqarpoq.

- Suliniut pioreersut qanoq ataqatigiissilersinnaanerat pitsanngorsarneqarsinnaanerallu aamma misissussavarput, sumi nukittuffeqarpugut periarfissat suut misissussavagut, Anna Wangenheim oqarpoq.