Politiit akissarsiaanut qaffaaneq: Ukiunut sisamanut 10,8 millionit koruunit
Politiit akissarsiaannut qaffaaneerannguaq inissippoq.
Tamanna inatsiseqarnermut ministerip kalaallillu folketingimut ilaasortat Inuit Ataqatigiinneersup Siumumeersullu isumaqatigiissutigaat.
Isumaqatigiissut nunatsinni politiit pineqaatissinneqarsimasunullu inissiisarfinni akissarsiatigut pitsanngorsaanissamik qulakkeerutaasussap ilaani isumaqatigiissutaavoq.
Folketingip aningaasat 49,2 millionit koruunit immikkortippai.
38,4 millionit koruunit pineqaatissinneqarsimasunut inissiisarfinni nakkutilliisut akissarsiaannut qaffaataassapput.
10,8 millionit koruunit politiit akissarsiaannut qaffaataassapput.
Aningaasanit 2,5 millionit koruunit politiini nakkutilliisut tapissaannut atorneqassapput. Aningaasat taakku nunatsinni politiit Københavnimilu politiit tunngaviusumik akissarsiaannut naligiissaarutaassapput.
Pineqaatissinneqarsimasunut inissiisarfinni nakkutilliisunut isumaqatigiissut apriilip ulluisa arfernganni inissinneqarpoq: Tassa pinerluuteqarsimasunut inissiisarfinni nakkutilliisut, nunatsinni najugaqavissut ukiuni sisamani saniatigut 38,4 millionit koruuninik akissarsiassaqalerput.
Pinerluuteqarsimasunut inissiisarfinni nakkutilliisunut aningaasat Folketingip 2020-mut aningaasanut inatsisaata ilaanniittoq, 49,2 millionit koruuninik katillugu aningaasartaqarpoq.
Aningaasani immikkoortinneqarsimasuni 10,8 millionit koruunit sinnerupput - taakkulu politiinut maanna ingerlatinneqarlutik.
Politiini atorfilinnut tapit
Nunatsinni politiit Københavnimi suleqatigisami akissarsiaattulli akissarsiaqalernissaat siunertaavoq. Tassa politiinut ukiumut 2,5 millionit koruunit tapiliutigineqartarnissaannut immikkoortitsisoqarpoq. Aningaasat annertussusaat nunatsinni politiit Danmarkimilu politiit illoqarfiit pingaarnersaanni najugaqartut akornanni tunngaviusumik akissarsiat assigiinngissusaannut naligiissaarutaassaaq.
AAMMA ATUARUK Nunatsinni Politiit Peqatigiiffiat: Akissarsiatta qaffannissaannut aningaasat sinneruttut ikippallaarput
Inatsiseqarnermut ministerip Nick Hækkerupip, Aaja Chemnitz Larsenip (IA) aamma Aki-Matilda Høegh-Damip isumaqatigiissut ippassaq pingasunngornermi isumaqatigiissutigaat.
- Danskit naalakkersuisuisa ukioq mannamut aningaasat immikkoortitaannik Kalaallit Nunaanni inatsiseqarnermut susassaqarfimmi pitsanngorsaanitsinni anguniagarput anguarput. Tamanna nuannerpoq, isumaqatigiissummi Kalaallit Nunaanni eqqartuussiveqarnermi pitsanngorsaaniarnitsinnut alloriarneruvoq pingaaruteqartoq, Nick Hækkerup oqarpoq.
Nersorneqartariaqarlutillu ataqqineqartariaqartut
Taanna Aaja Chemnitz Larsenimit taperserneqarpoq:
- Nakkutilliisugut inuiaqatigiinni sulianik nalissaqanngitsunik suliaqartuupput taakkulu nersorneqartariaqarlutillu ataqqineqartariaqarput - tamanna kaissarsiaatigut maanna utertitsiffigineqarput.
Aki-Mathilda Høegh-Damip isumaqatigiissut aamma pitsaanerarpaa:
- Sumiuussuseq tunngavigalugu assigiinngisitsinermik akiuiniarneq Folketingimi sulilerninnit ullormit siullermilli anguniakkanni qaffasinnerpaavoq. Aningaasat aningaasanut inatsimmeersut siunertarineqartumut - tassa nunatsinni politiinut pinerluuteqarsimasunullu inissiisarfimmi nakkutilliisunut atorneqartussanngorneri nuannaarutigingaatsiarpara, taanna oqarpoq.
