Kunngikkormiut nunattalu ataatsimut oqaluttuarisaanerat takeqaaq

Kunngi Frederik Dronning Ingrid-ilu 1968-imi Nuummut tikeraarput. Taanna sioqqullugu 1921-imi Kunngi Christian qulingat nunatsinniissimavoq.

Amerlasuulli Kunngi Frederiup Dronning Ingridillu 1952-imi nunatsinni angalaarnerat eqqaamaneruaat, taamani kunngikkormiunut qanilaarneq aallartippoq maannalu kunngikkormiut kinguariit tallimaannut ingerlaqqissimalluni.

Kunngikkut nunatsinni sumiiffiit 20-nit ikinnerunngitsut 1952-imi tikeraarsimavaat. Angalanerlu danskit tusagassiortuinit 'ajugaasimaarluni angalanertut' taaneqarsimavoq. Kalaallit aamma kunngikkormiorigaatsik Frederiup Ingridillu naqissuserpaat.

Dronningip nunarput 20-riarluni amerlanerusunilluunniit tikeraarsimavaa.

Nunatsinni kunngikkormioqarnerput apeqquserneqarsinnaanngitsoq, Jonathan Motzfeldtip oqaatiginikuuaa.
Soorliuna kunngikkormiut kalaallillu imminnut nuannaritigisut?

Danmarkimut pisortatigoortumik isiginninneq ukiorpassuarni nunasiaataanerup kinguneranit kingunipilunnik politikikkullu akerliunermik sunnerneqarsimagaluartoq Kunngikkormiunut isiginninneq eqqorneqarsimanngilaq. Dronningillu nammineq ima nassuiaasersimavaa:

- Katersuuffimmik pisariaqartitsisoqarsimavoq, ulluinnarni akerleriinnermut attaveqanngitsumik.

Kalaallit kunngikkormiullu akornanni misigissutsikkut qileruteqarpoq, soqutiginninnermik kissalaarnermillu imaqartumik.

- Nuannaarpugut qujamasullutalu kalaallit suli ilaqutamittut isigimmatigut, inuiaqatigiinnut katersuuffittut, prinsi ilaatigut oqarsimavoq.

Kunngikkormiullumi takussaasimapput - nunatta oqaluttuarisaanerani pisimasut annertuut sioqqullugit, nalaarlugit kingoqqullugilluunniit. 1952-imi tikeraarnerat tusaamasaq nunatta nunasiaataajunnaarnera ukiumik sioqqullugu pivoq, 1982-imi tikeraarneq Eriup aappalaartup tikinneraniit ukiut 1000-nngortorsiorneraniinnaanngilaq, ukiorli taanna nunarput EU-mit ilaasortaajunnaarpoq, Kunngikkormiullu Namminersorneruleratta aamma tamaaniipput, kingullermillu 2009-mi Namminersulernermi.

2011-p aasaanerani angalaarneq politikikkut oqaluttuarisaanermiluunniit allannguinernik annertuunik malunnartitsinerunngilaq - imaluunniit tamanna kinguaatta aalajangerumaarpaat.

Dronningikkut maanna Qaanaamiipput. Aqagu - pilersaarutit malillugit - Upernavimmiut ullaanngarniit kunngikkulerissapput.