Kinap aningaasarsiornera kinguariarfiusoq
Coronavirusip siaruatsaaliornissaa pillugu Kinami iliuutsit sukannersut pissutaallutik Kinap aningaasarsiornera ukiut qulikkuutaat kingulliit ingerlaneranni siullerpaamik kinguariarfiuvoq.
Kinami pilersitat nalillit tamakkiisut, tassa BNP-p nalinga, ukioq manna januaarimiit marsip tungaanut siorna piffissap taamaalineranut naleqqiullugu 6,8 procentinik appariarpoq.
Kinami aningaasarsiorneq pillugu kisitsisit 1990'ikkunni saqqummersinneqartalermatali aningaasarsiorneq siullerpaamik appariaateqarpoq.
AAMMA ATUARUK Nunarsuarmi aningaasarsiorneq 1930-kkunnili aatsaat taama ajornartoorfigitigissangatinneqartoq
Kinami aningaasarsiorneq qaammatit kingulliit pingasut ingerlaneranni 6,8 procentinik siorna piffissap taamaalineranut naleqqiullugu appariaateqarpoq, siorna piffissap taamaalinerani akerlianik 6 procentinik qaffariaateqarluni.
Kinami BNP-p ukioq mannamut ataatsimut isigalugu 1,7 procentinik qaffariaateqarnissaa naatsorsuutigineqarpoq, 1976-imili aatsaat taama annikitsigisumik qaffariaateqassangatinneqarluni.
Coronavirusip nunani tamalaani aningaasarsiornermut 1930-kkunnili aatsaat taama ajornartorsiulersitsitiginissaa, nunat siuarsagassat taarsigassarsiniartarfiata IMF-ip siusinnerusukkut aarlerisaarutigaa.
