Kina taperserniarnerlugu oqaatigerusunngikkaat

- ’Kalaallit Nunaata nipaa killilersugaanngitsoq’ 2015-imi qinersinermi saqqummiupparput, tullianilu qinersisoqarpat taamaalioqqinnissarput qularnanngilaq, Aaja Chemnitz Larsen oqarpoq.

AAMMA ATUARUK Savalimmiormiut Ruslandimut Sovjetiusimasumilu nunanut isumaqatigiissuteqalersut

Savalimmiormiut folketingimut ilaasortaatitaata naalakkersuisunngortussamik Savalimmiunut pitsaanerpaamik tapersiilluarsinnaasumik tapersersuiniarluni, ungasinngitsukkut nalunaarutigaa. 

Aaja Chemnitz Larsenilli kina qinersinerup kingorna taperserniarnerlugu oqaatigisinnaanngilaa. 

Inuit Ataqatigiinneersup Socialdemokraatit siulittaasuannut, Mette Frederiksenimut imaluunniit statsministerimut, Venstrep siulittaasuanut, Lars Løkke Rasmussenimut,  tapersiissagaluaruni suna piumasarissanerlugu aamma oqaatigerusunngilaa.

- Isumaqatigiinniarnermi illuatungeriinnit saqqummiunneqartut ataatsikkut takusariaqarpagut. Taamaanngippat akiuminaappoq.

AAMMA ATUARUK Nunani allamiunut suliassaqarfiup akisussaaffigilernissaa sivisunaarunneqartoq

Taanna naapertorlugu partiit talerperliusut saamerliusullu qinigaaffimmi matumani suleqatigereerpai qinersinerullu kingorna suleqatigeqqissinnaavai.

Alternativetip siulittaasuata Uffe Elbækip qinigassanngortittut pingajuattut nalunaaruteqarnera peqqutigalugu Folketingip marlunnut avinnissaa isumaqarunnaartoq, Larsen oqarpoq.

- Politikkip talerperlernernut saamerlernullu avinneqartarnerata atorunnaarsinnissaanut isumaliutersuuteqartoqartoq takuneqarsinnaavoq, qinersisoqareerpallu tamanna qanoq isumaqarumaarnersoq paasissallugu soqutiginarpoq, Aaja Chemnitz Larsen oqarpoq.

Folektingimut aappaagu kingusinnerpaamik juunimi qinersisoqassaaq.