Killiliussaq allanngortikkusunngilaat

Taama pisoqarpoq, nukissiorfiup avataa'tungaani immami nunamilu 20 kilometerinik annertussusilimmi qinngulanerit radioaktiviusut uuttorneqartut qaffakkaluttuinnarnerisa kinguneranik.

- Nukissiorfiup eqqaata inuerutitinneqartup annertusinissaanut tunngavissaqaranilu pisariaqartitsisoqanngilaq. Qinngulanerit inunnut ulorianaateqanngillat, naalakkersuisut oqaaseqartitaat Yukio Edano oqarpoq.

Nukissiorfiup eqqaa inuerutitinneqartoq 40 kilometerinut annertuseqqullugu,  Naalagaaffiit Peqatigiit atomip nukinganik nukissiuuteqarnermut nakkutilliisoqarfianit IAEA-mit Japan kajumissaarneqarpoq.
Fukushimap eqqaanit 20 kilometerinik annertussusilimmit qimarngussuunneqartut inuit 70.000-it missiliorpaat, allallu 136.000-iusut taamaangaanniit 10 kilometerimik ungasissusilimmiittut, qimaguteqqullugit imaluunniit isersimaannaqqullugit kajumissaarneqarput.

IAEA-mit oqaatigineqarpoq, nukissiorfimmit 40 kilometerinik ungasissuseqartup inuerutitinneqarnissaanut qinngulanerit radioaktiviusut uuttorneqarnerisa annertussusaat nunani tamalaani malinneqartartut naapertorlugit, pisariaqartoq:

- Naalakkersuisut nalilersuilluarnissaannik kajumissaarpavut, Dennis Flory IAEA-meersoq Ritzauimut oqarpoq.

Fukushimap avataani immami qinngulanerit radioaktiviusut ullumi qaffasinnerulersimapput, killiliussamillu 4385-eriaammik qaffasinnerullutik.