Assi: Ole Damgaard

Kangerlussuarmi ulappunnersuaq: Uuttuut 1-miit 10-miippat uagut 9-miippugut

Errorsiviiarpugut sulisut angerlarsimaffiini errorsiviit atorneqartariaqalerput, hotelillu pisortaa iffiorfimmi ikiuuttariaqalerpoq, rundstykkemmi 300-400-t iffiorneqartariaqaleriasaarput.

Ole Damgaard Kangerlussuarmi akunnittarfimmi pisortaasoq, sisamanngormallu kiisami anersaajallassinnaalerpoq. Ullunimi kingullerni ullunut allanut sanilliullugu ulapissimaqaat.

- 1-miit 10-mut uuttuusiigutta ulluni kingullerni uagut uuttuuterput 9-miippoq, taanna KNR-mut naliliivoq.

Pujornerujussuatami kingunerisaanik weekendtimi ataasinngornermilu Air Greenland timmissussisinnaajunnaavippoq. Tamatumalu kinguneraa sinerissami inuit 1.000-t sumiiffinni assigiinngitsuni kanngimmata, taamaalimmallu Air Greenlandip billetsinik tuniniaanini juulip sinneranut unitsippaa, ilaasussanik qammikkaluttuinnartoqannginnissaa pillugu.

AAMMA ATUARUK Air Greenland timmisartumik ingerlariaqqinneq ajulertunik Københavniliaassisussamik attartortoq

Kangerlussuarli tamaviaartitaanersaavoq, ilaasussammi sapaammiit ataasinngornermut 230-nik amerlipiloorput, ullorlu taannaavoq kanngittoorfiusoq ulloq kingulleq, Ole Damgaard oqarpoq. 

- Hotelimi inunnut 60-80-nut inissaqartitsivugut – taavali kanngittoornerit pilermata unnuiffissat 225-t atorfissaqartileriasaarpagut, maanilu najugaqareersut neriniartut ilanngullugit neriniuttorpassuanngormata assorsuaq ulapeqaagut, taanna oqarpoq.

- Iggavimmi atorfissaqartinneqarsinnaasut tamarmik sumi tamaani ulapissuaarput. Inunnut 80-nut sinnerlugilluunniit iggassivugut, taavali tassanngaannaq inunnut 225-nut iggassileriasaartussanngorpugut. Sulisullu suli sukkanerulertariaqalerput, ikiuussinnaasullu tamarluinnarmik ikiuupput. kaffisorumasorpassuummatalu tiitorfiit amigalerput, errugassallu ulapputigineqartupilussuanngorput,

- Taamatullu aamma asaanerit. Inimmi 200-t ullut tamaasa asanneqartussaapput, taamaattumillu asaasut unnukkut arfineq-pingasut tungaanut sulisariaqartarput, taamaalillunilu aamma errorsisartut oqorutit puuinik allarutinillu errorsisut ulappuserput. Errorsisarfimmi angummattoqarniassammat holdit marluk paarlakaajaallutik sulipput, nalaatsoqisumillu aamma errorsivik aserorpoq, Kangerlussuarmilu teknikereqanngilaq suliffeqarfimmi atortartumik errorsivimmik iluarsaassisinnaasumik. Imami tamaviaartigilerpugut allaat angerlarsimaffitsinni errorsivitsinnik hoteli errorsissuttariaqalerlutigu, taamaaliunngikkuttami angummassinnaanaviannginnatta.

- Unnuat tulleriit pingasut sisamariarlunga ullaassakkut tallimanoortarpunga, iffiorfimmilu ikiuullunga, rundstykkemmi 300-400-t missaat, iffiaq qaqortoq, wienerbrødillu qalanneqartussaapput, hotelip pisortaa oqaluttuarpoq.

 

Arraa naanguku inuppassuit?

Cafeteriami ulapputunut ilaavoq Aqqalu Tobiassen, taanna iggavimmi ataqatigiissaarisuuvoq suullu tamarmik pitsaasumik naammassineqarnissaat isumagisassaralugu.

- Kangerlussuaq ulluinnarni inuppassuaqanngilaq, mittarfiunerali pillugu ullut ilaanni ataatsikkut innupilooriasaarsinnaasarpoq, ullullu ilaat taamaakkaangata allaaneq ajorpoq illoqarfissuarmilluni, tassa taamak ulapitsigisarpugut, taanna KNR-mut oqaluttuarpoq.

Ole Damgaard

- Ulapissuaartarpugut, suut tamaasa misigalugit ulapittarluta, naammassigaangattali ullormi misigisagut qaangiuteriasaartarput.

Ippassarlu Danmarkiliarniat kanngissimasut sinerissamullu ingerlaqqittussat aallakaammata anersaajallalaarsinnaanngorpoq.

- Ullumikkut nipaaqaaq, allaanngilaq imaaruteriasaarluni, ilami ulluni kingullerni inuppassuunerisa nalaanni paatsiveerusimaartuinnanngortuusilluta ulappuppugut. Ullumi suliartorama inoqarpianngilaq eqqarsarpungalu, arraa naak inuit? Aqqalu Tobiassen oqarpoq.

Ilaasussat Kangerlussuarmut kanngissimasut sinneri aqagu Danmarkimut aallarnissaat naatsorsuutigineqarpoq, Air Greenlandimmi nunanit allaneersoq Nice Air attartorpaa, tamatumalu siorna marloriarluni timmisartorsuaq Danmarkiliaassereerpoq. Kangerlussuup akunnittarfiani sulisut ulappussimagaluaqisut aamma ullu alla ulapeqqissaqqaarput.

 

Sulisunik amigaateqarneq

Sulisut amigarneri ajornartorsiutaavoq, pisortaq Ole Damgaard oqarpoq.

- Suliffeqarfitsinni sulisussaaleqineq ajornartorsiutigaarput, cafeteriami igasussaaleqivugut sulisunillu amigaateqarluta taamatuttaaq saaffiginnittarfimmi, taanna oqarpoq.

Taamaattoqarneralu Aqqalu Tobiassenip nalunngilluarpaa:

- Unammillernarnerpaasarpoq karsimiittuutilluni taartissaqannginneq akunnerpassuimmi tassani issiasariaqartarpugut, assersuutigalugu marlunut suliartoruma unnukkut 20.30-t tungaanut tassaniissinnaasarpunga. Weekendtimilu pisutut ittumik pisoqartillugu nerinissamulluunniit piffissaqarfiuneq ajorpoq suliassarpassuimmi qaleriiaatilertarmata, taanna oqarpoq.

AAMMA ATUARUK Timmisartumut ilaasussat 1000-ingajaat aallarsinnaanngitsut

Inuimmi takkussuuttut tamarmik isumagissaartuinnaaneq ajorput, taakkumi ilai timmisartoqarfiup akiani inissinneqarsimasarput uffarniarunillu perusuersarniarunillu inuit allat ineqatigisariaqarpaat.

- Amerlaqisut aasarsioriartornissaminnut akisoqisumut qangalilu akilersimasaminnut quaarsaaqqapput. Taamaattumik sulisugut aamma qungujutsitsiniaallutik qiimmassaasariaqarput. Ingerlariaqqissinnaajunnaaqqasummi inini torrannerpaanngitsumi takorloorsimanngisaminnilu ineqarput, pisortaq oqarpoq.

 

Foto: Ole Damgaard

 

Maannami sulisut ulaperujussuareernerup kingorna imminnut ikioqatigiissimagaluarlutik nungullarterput.

- Tuitsigut pattalaarlutta immitsinnut nersulaarpugut. Immitsinnummi ikioqatigiilluarsimaqaagut taamaassimanngikkaluarpammi ajuissimassagaluaqaaq, Ole Damgaard oqarpoq.

Aqqalu Tobiassenillu isumaqatigaa:

- Sulinerput ullormiit ullormut allanngoriapiloorsinnaasarpoq ulapissuaaleriasaarsinnaalluta, kisianni nuannersumik. ikioqatigiilluartaqaagut naak ulapikkaluaqaluta, taamaalillunilu sulinerput nuannerluinnartarpoq, Aqqalu Tobiassen oqarpoq.


 



Nutaarsiassaateqarpit?

Nutaarsiassaateqarpit?

1717-imut SMS-erit, UNNIA allariarlugu kingornalu oqaluttuat allallugu.

Immersuivik atorlugu allaffigitigut knr.gl/1717

Emailikkulluunniit 1717@knr.gl