Kangerlussuaq ataannassanersoq isumaliuutigaat
Nunatsinni mittarfeqarfeqarnerup aaqqissuuteqqinneqarnissaa qalliartorpoq, illoqarfillu nunatsinnukarnermi pingaarnertut tikeqqaarneqartussaq Naalakkersuisut aalajangiiffigisussaavaat.
- Kangerlussuaq Atlantiku qulaallugu Kalaallit Nunaannut angallannermi ukiorpassuit qitiusimavoq. Air Greenlandip pisortaa Michael Højgaard oqarpoq.
Aamma atuaruk Angallannermut Naalakkersuisoq: Narsarsuup mittarfia matuneqassaaq imaluunniit atorneqarnera annikilisassaaq
Kangerlussuarli silaannakkut angallannermi suli qitiussanersoq nalunarpoq. Nuummi Ilulissanilu mittarfiit takissusissaat pillugu suli eqqarsaatersuutigineqartut, angallannermut attaveqaqatigiinnermullu naalakkersuisup Knud Kristiansenip ungasinngitsukkut oqaatigaa.
Illoqarfiit marluk qitiusumik mittarfiusinnaasut
Pilersaarusiaq siulleq aallaavigissagaanni Kangerlussuarmi 725 millioninit koruunit missaanik naleqartumik aningaasaleeqqittoqartariaqassasoq Knud Kristiansenip ilimagaa. Pilersaarutillu aappaa aallaavigalugu Nuuk Ilulissallu pingaarnertut Kalaallit Nunaannut mittarfiussallutik.
Mittarfiit takinerit 1799 meterimik takissuseqassapput timmisartorlu 150-inik issimasulik missinnaassalluni. Kangerlussuaq Airbus 330-imik 280-inik inunnik ilaasoqarsinnaasumik maanna miffigineqarsinnaavoq.
Aamma atuaruk Kangerlussuaq aamma affaannanngortinneqarsinnaavoq
Timmisartoq angineq atorneqarpat inummut ilaasumut ataatsimut kilometerimut ataatsimut akikinnerulissasoq, Michael Højgaard nassuiaavoq.
- Taamaammat nunanit allanit Nuummut Ilulissanullu toqqaannartumik timmisartorneq kilometerimut ataatsimut akisunerulaalissaaq. Kalaallit Nunaatali iluani angallannerussanngilaq. Qitiusumillu mittarfiit taakku marluk toqqaannartumik tikittaraanni taava ullumikkumut naleqqiullugu siunissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu akikinnerulissapput, Air Greenlandip pisortaa oqarpoq.
Ilaasut ullumikkut 40 procentii Nuummut ingerlaqqittarput 20 procentiilu Ilulissanut ingerlaqqittarlutik.
