Kangerluarsunnguami immap itissusaanik uuttortaaneq nutaaq

Sakkutuut imarsiortut alapernaarsuutaat, Ejnar Mikkelsen Nuup kujataani Kangerluarsunnguami immap itissusaanik annikitsortalersukkamik uuttortaavoq. Kangerlummi angallannerup ilaatigut erngup nukinganik nukissiorfiup pingaaruteqartup sumiiffimmiittup tikinneqarsinnaanissaata qulakkeernissaa siunertarineqarpoq.

Kangerluarsunnguarli nunatsinni kangerluit umiarsuit ullumikkut pisoqalisimasunik eqqoqqissaanngitsunillu paasissutissartaqartut angallaffigisartagaasa ilagiinnarpaat. Sumiiffinni arlalinni uuttortaanerit ukiut 100-t sinnerlugit pisoqaassuseqarput.

- Uuttortaanerit amerlasuut periutsinik pisoqqanik tunngaveqarput, ilaat 1950-ikkunneerput, ataasiakkaallu 1800-kkunni, oqimaalutamik ningittakkamik atuilluni itissutsimik uuttortaanermeerlutik, umiarsuarmi sorsuummi naalagaq, immallu itissusaanik uuttortaanermi pisortaq, Lars Stange Jensen oqarpoq.

Periutsit nutaat assitoqqanut nutarterissasut

Kangerluarsunnguami immap itissusaanik uuttortaanerit Sakkutuut imarsiortut Geodatastyrelsimut, nunatsinni immap assinganik pisortatigoortumik suliaqarnermik akisussaasumut tapersiissutitut suliaraat.

Issittumi Sakkutooqarfik aamma – matumani umiarsuaq alapernaarsuut Ejnar Mikkelsen ilanngullugu – immap itissusaanik uuttortaavoq. Oqimaalutaq qarsorsaq ullumikkut atorneqartarunnaarnikuuvoq, taarsiullugulu itissusersiut ekkolod atorlugu multibeamimik nipaasanik uuttortaasoqartarluni.

<em>Lars Stange Jensen umiarsuarmi sorsuummi naalagaallunilu immap itissusaanik uuttortaanermi pisortaavoq.</em> Assi © : Forsvaret

- Multibeam ekkolodiuvoq, taanna imaanut nipinik assigiinngitsunik nassitsisarpoq, nassiussallu qanoq sukkatigisumik uteqqittarnera nalunaarsortarpaa. Immikkoortut arlallit ataatsikkut uuttortarneqartarput, taannalu immap naqqanik 3D-tut ittumik assiliartaliisarluni, Lars Stange Jensen nassuiaavoq.

Immap naqqanik uuttortaariaatsip nutaap atorneqarneratigut immap naqqa sukumiinerusumik paasisaqarfiusinnaavoq. Periutsimilu pisoqqamitulli immallu qaavata ataaneeraannaanngitsoq uuttortaasoqarsinnaalluni.

Kangerluarsunnguami uuttortaanerup nutaap erngup nukinganik nukissiorfiup eqqaani kisarfissaq tamakkiisumik uuttortarneqarlunilu kangerlummut siunissami imaatigut angallanneq assartuinerlu ilaatigut qulakkeerneqarpoq.

Suliassarujussuusoq

Lars Strange Jensenip oqarnera naapertorlugu Illersornissaqarfik nunatsinni sumiiffinni aalajangersimasuni 1980-ikkunnili ukiut tamaasa uuttortaasarpoq. Nunatta imartaa tamarmi teknologii nutaaq atorlugu uuttortarneqassaguni suliassaq suli naammasseqqajanngilaq.

- Suliassarujussuuvoq. Kisianni immap 70-80 procentiata missaata uuttortarneqarnissaa imaatigut angallanneq eqqarsaatigalugu pisariaqanngilaq. Pingaarnerli tassaavoq umiarsuarmik angallannermut aamma kalaallit ilaquttaminnut tikeraarsinnaanissaannut pitsaasunik aqqutissiornissarput. Tamanna pingaarnerpaavoq, taanna oqarpoq.

Nunattami imartaata 7 procentiata missaannaa multibeam-teknologi nutaanerpaaq atorlugu uuttortarneqarpoq. Nunalli ilarujussuata – pingaartumik kitaata sineriaa – imaatigut angallaffiunerpaasoq atorneqarsinnaasumik assiliartaqareerpoq. Immap assingi pioreersut amerlasuut uuttortaanernik pisoqqanik tunngaveqarput, isumannaatsumilli angallannermut suli pitsaasuullutik, taamaakkaluartorli immap naqqanik nutaanik uuttortaanernitulli annikitsortalersukkamik eqqorluartumillu uuttortagaanatik. 

<em>Assimi uuttortaanerit umiarsuarmi alapernaarsuummi Ejnar Mikkelsenimi suliareqqinneqartut takuneqarsinnaavoq.</em> Assi © : Forsvaret

Lars Stange Jensenip sumiiffiit sorliit uuttortarneqarnissaat ukiut tamaasa pilersaarusiortarpaa. Uuttortaanermut pilersaarut Namminersorlutik Oqartussat, Illersornissaqarfik oqartussallu attuumassuteqartut allat suleqatigalugit pilersaarusiorneqartarpoq.

Uuttortaanermi pingaarnersiornerit

Naallu Lars Stange Jensen pilersaarusioqataallunilu immap itissusaanik uuttortaagaluartoq taanna kisimiilluni qaqugu sumilu uuttortaasoqarnissaanik aalajangiineq ajorpoq.

- Uuttortaagaangatta Namminersorlutik Oqartussat pingaarnersiuinerannut pituttorsimasarpugut, Lars Stange Jensen oqarpoq.

Namminersorlutik Oqartussat sumi uuttortaasoqarnissaanik – malitassamik – pingaarnermik pilersaarusiortarput. Malitassaq piffissamut 2025-2027-mut atuuppoq.

Namminersorlutik Oqartussat pingaarnersiuineranni pingaarnerit pingasut tassaapput:

1. Illoqarfiit akornanni nunap iluatigut aqqutit – pingaartumik Nunap Isuanit Upernavimmut.
2. Sinerissap qanittuani immap itissusai 200-t ataallugit itissuseqartut.
3. Sumiiffiit sumiiffinni suliffissuaqarnermut takornariaqarnermullu pingaaruteqartut.

Lars Stange Jensenip oqarnera naapertorlugu Sakkutuut imarsiortut ukiup ingerlanerani immikkoortunit pingasunit suliaqalaartarniarput. Kangerluarsunnguaq pingaarnersiuinermi pingajuusoq assersuutissaavoq – taamaakkaluartorli uuttortarneqarpoq. Pingaarnersiuinermimi allattorsimaffimmik ersarissoqaraluartoq anori, silap qanoq innera pingaartumillu sikoqarnera uuttortaanerit naammassineqarsinnaanerannut aalajangiisuusarput.

- Piffissami matumani Sermilimmik aamma Qaqqaligatsiap Kangerluani suliaqarpugut. Naallu sumiiffiit taakku pingaarnersiuinermi pingaarnerpaanngikkaluartut taakku sikoqarfiunerpaasarput. Tamanna pissutigalugu tassani aallartittoqarpoq – sila sikoqarneralu pappiaqqami pingaarnersiuinermit apeqqutaanerusarput, taanna oqarpoq.