Inuiaqatigiit nunanut allanut sillimaniarnermullu politikkimut tunngasunut aatsaat siullermeertumik aperineqarput.Assi: Rasmus Graversen - Arktisk Kommando

Kalaallit nunanut allanut sillimaniarnermullu politikki ernumassutiginngikkaat

Aningaasaqarneq, suliffissaaleqineq inuuniutillu akii kalaallit ernumassutiginerpaagaat Ilisimatusarfimmit misissuinerup nutaap takutippaa.

Politikkikkut tusagassiuutitigullu USA-p issittumut soqutiginnikkaluttuinnarnera Ruslandip sakkutooqarnikkut sakkussiornera Kinamiillu sunniuteqarnerusoqaleraluttuinnarnera oqaatigineqartarlunilu allaaserineqartarpoq. Tamatuma saniatigut nunatta Issittullu nakkutinerunissaanut Danmarkip 1,5 milliardit koruunit immikkoortippai.

Kalaallilli inuiaqatigiit akornanni nunanut allanut sillimaniarnermullu politikki inituallaanngilaq. Tamanna Ilisimatusarfiup suliffeqarfik misissueqqissaartartoq HS Analyse suleqatigalugu isumasiuinerani erserpoq.

AAMMA ATUARUK Pissaanilissuit nunatsinni pissaaneqarniuunnerat aarlerinarnerpaalersoq

Misissuinermi kalaallini inuiaqatigiinni suut unammillernarnerpaanersut ilaatigut apeqqutigineqarpoq, tassanilu soqutiginnittoqaraluttuinnarnera sakkutooqarnikkullu siooraneq unammillernannginnerpaamiipput.

- Sillimaniarnermut tunngatillugu aarlerinartut aamma apeqqutigaagut, kalaallillu inuiaqatigiit amerlanngitsuinnaat tamanna aarlerinarluinnartutut isigaat, taamaammat Issittumi sillimaniarnermi politikkikkut aarlerinartoqarnera kalaallit inuiaqatigiit akornanni siammasippallaanngilaq, Ilsiiamtusarfimmi adjunkti misissuinermilu ilisimatuut ilaat, Rasmus Leander Nielsen oqarpoq.

Inunnut tunngasut ernumassutaasut

Inunnillu ataasiakkaanut tunngasut soorlu suliffissaaleqineq, nioqqutissat akisuut aningaasaqarnermilu pissutsit nalinginnaasut inuiaqatigiit ernumanartutut eqqarsaatigineruaat. Tamanna Rasmus Leander Nielsenip tupaallannarpallaanngissoraa, nunami allani aamma taakku ernumassutigineqartarmata.

- Qinersisoqarnissaa suaarutigineqaqqammerpoq, nunarpassuillu allat assigalugit nunanut allanut sillimaniarnermullu politikkip initusarnera qaqutigoorpoq. Nunaqarfigisami illoqarfigisamiluunniit ajornartorsiutit inunnut ataasiakkaanut tunngasut initusarput, tamanna allani aamma takusarparput, sammisalli nunatsinni tusagassiuutitigut taama allaaserineqartiginera pissutigalugu soqutiginnittoqarpallaannginnera immaqa tupaallannalaarpoq, Rasmus Leander Nielsen oqarpoq.

Kalaallit inuiaqatigiit suut unammillernarnerpaatissavaat?

Issittumi iligiit

Misissuinermi kalaallit 704-it nunanut allanut sillimaniarnermullu politikkimut tunngasunik assigiinngitsunik aperineqarlutik sianerfigineqarput.

Inuiaqatigiit sammisamut tassunga tunngatillugu aatsaat siullermeertumik aperineqarput, misissuineq taamaalilluni inuiaqatigiit issittumut nunanut allanut atassuteqarneranik – tassa nunatta kikkunnik suleqateqartariaqarneranut unammillernartunut qanoq isumaqarnerannik ilisimaneqarsimanngitsunik takussutissiivoq.

Atassuteqaatinut taakkununnga tunngatillugu issittumi suleqatigiinnerunissamik kissaateqarneq ersarippoq – ataatsimillu ilaatitsinnginnikkut.

- Island qullerpaamiippoq. Issittumi Siunnersuisoqatigiit Canadalu tullerpaamiipput, nunallu soorlu Rusland appasinnermiilluni. Kina aamma Japan aamma appasippoq, taamaammat issittumi iligiit pingaarnerusumiipput, Rasmus Leander Nielsen oqarpoq.

Tamatuma saniatigut sakkutooqarnikkut illersornissamik suleqatigiinneq NATO pillugu aperisoqarnerani 75 procentii tapersiipput.

Ilisimatuut misissuisuusut misissuinermi anguneqartut Ilisimatusarfimmi sisamanngormat saqqummiuppaat.

Misissuineq tamaat uani atuarsinnaavoq - taannali tuluttuinnaq allassimavoq.

 

Nunarput nunanik suliniaqatigiiffinnillu ukuninnga suleqatiginninnerussava suleqateqannginnerussavaluunniit?

 



Nutaarsiassaateqarpit?

Nutaarsiassaateqarpit?

1717-imut SMS-erit, UNNIA allariarlugu kingornalu oqaluttuat allallugu.

Immersuivik atorlugu allaffigitigut knr.gl/1717

Emailikkulluunniit 1717@knr.gl