USA-mit akitsuusiinerit nutaat: Kalaallit Nunaat sunnigaavallaarnavianngitsoq
Præsident Trumpip USA-mut nioqqutissanik qaffasissumik akitsuusersuinissamut nalunaaruteqarneri nunarsuup ilarujussuanut aalassatsitsingaatsiarpoq.
EU-mimi ilaasortat USA-mut niuernerminni 20 procentimik akiliisussaasaraluartut, USA-p Kinallu akornanni niuernikkut anneruniuttoqarpoq.
Akitsuutit Kina-miit USA-mut nioqqutissat akitsuutaat 145 procentimiikkallarput massa USA-miit Kina-mut nioqqutissat akitsuutaat 84 procentimiikallartoq.
Nioqqutissalli Kalaallit Nunaanneersunit Savalimmiuneersunillu USA-mut 10 procentimut akitsuuserneqarput.
Nunani tamani niuffaffinni ullorpaalunni aarleritsassimaangaatsiartoqarnerata kingorna, akitsuusiinerit nutaat ulluni 90-ini kinguartinneqarallartut præsident Trumpip pingasunngornermi nalunaarutigaa.
Akitsuusiinissarli ilumut qaqugulu atuutilersinneqassagaluarpat, nunatsinni aningaasaqarnerup sunnerneqaatigivallaarnavianngikkallarpaa. Kalaallit nunaat USA-mut toqqaannartumik niueqateqannginneranik pissuteqarpoq.
Kalaallit Nunaata USA-mut toqqaannartumik niueqateqarneranik Kalaallit Nunaanni naatsorsueqqissaartarfiup kisitsisai malillugit siorna 8.000 koruuniinnaapput. Siornaak tassa 2023-mi niueqatigiittoqarsimanngilaq.
Taamaammat Sulisitsisut (Grønlands Erhverv) ernummateqarpallaanngikkallarput, pisortaq Christian Kjeldsen oqarpoq.
- Naliliinitsinni nioqqutissiortunillu oqaloqateqarnitsinni kisitsisillu atorsinnaasavut tunngavigalugit, nunatsinni suliffiit piffissami matumani nalorninartorsiorfinniinngitsut nalilerparput.
Nunatsinnili suliffeqarfiit nunat allat ilaatigut Canada Danmarkilu aqqutigalugit USA-mut nioqqutissanik tunisisarput. Kalaallit Nunaata nunat allat aqqutigalugit USA-mut tunisartagai ukiumut 200 millionit koruunit missaaniittut Sulisitsisut paasissutissiipput.
Tassa imaappoq Kalaallit Nunaata aningaasaqarneranut piffissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu sunniuteqalaarsinnaavoq, nunatsinniit nunat aqqutigineqartartut taakku akitsuutinik qaffasissunit sunnerneqassagaluarpata, USA-mik tamanik niueqateqarneq unitsinneqarsinnaavoq.
- Nunani tamani niuffaffiit nunatta sunniuteqarfigisinnaanngilai, nioqqutissanut akitsuutit atuisartut pissusilersuutaannut piumaneqarnerinullumi piffissap ingerlanerani sunniuteqarnerluutaasinnaapput, Christian Kjeldsen KNR-imut oqarpoq.
Royal Greenland Polar Seafoodilu ernumanngillat
Trumpip naalakkersuisuisa nioqqutissat USA-mukartut akitsuusersornialersaraat, Royal Greenlandimi tuniniaanermut pisortap Robert-Jan Treebusip ‘ajuusaarnartumik’ oqaatigaa. Tamannali ernummatiginnginnerarpaa.
- Nioqqutissammi nunatsinniit avammut tunineqartartunut, maannalu 10 procentimik akitsuutaat qaffanneqaraluartut, piumaneqarnerat suli annertuvoq akillu allanngoratuunnginnerisa pisumut sunniuteqarluartumik aqutsisinnaalersippaatigut, taama Robert-Jan Treebus KNR-imut mailerutigisamini allappoq.
Saattussammi Royal Greenlandip USA-mut tunisarisartagaasa annerpaartaraat, taakkualu Canadami suliffeqarfiutaasa arfineq-pingasut ilaanit USA-mut tunineqartartut.
Canadameersut nioqqutissat tamakkerlugit 25 procentimik akitsuuserniarlugit qaammat aallartittoq USA-p kalerriutigaa. Pilersaarulli taanna qaammatini pingasuni aamma kinguartikkallarneqarpoq.
USA-p akitsuutit qaffapiluussagaluarpagit, Royal Greenlandip quersuarmiititaminik sukannernerusumik aqutsisoqassasoq aalajangiuppaa, niuerfiillu allat misissuataarlugit, taamak suliffeqarfik KNR-imut paasissutissiivoq.
USA suliffeqarfiup annikitsuinnarmik niueqatigimmagu, aalisakkanik tunisassiorfiup Polar Seafoodip pisortaata Henrik Lethip pisoq ernumanartoqartippallaanngilaa.
Suliffeqarfiup amerikamiunut tunisartagai saattuaannaanerupput.
Polar Seafoodip Danmark aqqutigalugu USA-mut saattussat tunisaat 2023-mi katillugit 120 millionit koruunit missarluinnaaniipput. Taakkunannga nunatsinneersut saattuat 70 millionit koruunit missaat, sinnerilu Norgemeersuusut 16 procentimik USA-mut akitsuuserneqartut.
