Kalaallit ilinniarluarsimasut kalaallisut oqalussinnaanngillat
Kalaallit kalaallisut oqalussinnaanngitsut kalaallisulluunnit oqalunnissaminnut ilikarsimanngitsut qassiuneri kisitsinngorlugit pigineqanngillat. Kalaallit ilinniarluarsimasut kalaallisut oqalussinnaanngitsutut pineqartut tassaannaanngillat qallunaanit kingoqqisut uanilu aamma pineqarput kalaallit ilinniarluarsimasut kalaallinik angajoqqaaqartut, taamatut oqarpoq, Ulrik Pram Gad, aviisimi information-imimi issuarneqarluni. Ulrik Pram Gad kalaallit nunaat pillugu ilisimasaqarpoq, kinaassuseq pillugu ilisimatusartuulluni.
Ukiut arlallit kalaalinngorsaaneq ingerlanneqarsimagaluarluni kalaallit ilinniarluarsimasut amerlanersaat kalaallisut oqalussinnaanngillat, Ulrik Pram Gad oqarpoq. Ukiut 1950 ingerlaneranni Danmarkip Kalaallit Nunaat nutarterniarsarivaa qallunaatut oqalussinnaaneq allassinnaanerlu ilinniartitsissutigineqarlutik kalaallisut allassinaaneq atuarsinnaanerlu tunulliunneqarlutik.
Qallunaanngorsaanerup kingorna kalaalinngorsaaneq 1979-mi Namminersornerullutik Oqartussaanerup atuutileratigut malitseqartinneqaraluarpoq. Namminersornerulluni oqartussaaneq kalaallisut oqaluffiusussatut pissusissamisoortutut isigineqarsinnaagaluartoq Kalaallit Nunaata atorfissaqartitai pingaarnerpaat kalaallisut oqaluttunit taarserneqarsinnasimanngillat.
Kalaallit oqaasii pillugit suliaqartussanik naammattunik atorfinitsitsisoqanngilaq, ilaatigut ilinniartitsisunik qallunaanik Kalaallit Nunaannut tikisinneqartartunik kalaallit oqaasiinik ilinniartitsisinnaasunik, Ulrik Pram Gad Københavnip universitetiani statsvidenskabimi, naalagaaffiit pillugit ilisimatusarfimmi sulisoq oqarpoq.
