Nutaarsiassaqartitsivimmi Sermitsiami inuit isumaannik paasiniaanermi 85%-it nunarput naalagaaffeqateqarnera kipitikkusunngilaat.

Danmarkip naalagaaffeqatigineranik apersuisoqarpoq, tassanngalu naalaaaffeqatigiinnermi USA taarsiullu misissuineq imaqarpoq, misissuinermi misilittagaqarluartut Verianimeersut aamma Berlingskemeersut suleqatigineqarput.

Apeqqummut pineqartumut taamaallaat 6%-it kissaatigaat Kalaallit Nunaat USA-a naalagaaffeqatigilernissaanik , 9%-it nalornipput. Tassa 85%-it naalaaaffeqatigiinneq pioreersoq kipisikkusunngilaat.

Inuit isumaannik paasiniaanermi 497-it akissuteqarput, taakku nunatsinnni najugaqartuupput.

Misissuineq ingerlanneqartoq Mette Frederiksen Europami angalavissorpoq. Taassuma Tysklandip kansleria Olaf Scholz ataatsimeeqatigaa, kingorna Frankrigip præsidentiat Emmanuel Macron naggataatigullu Nato-p qullersaa Mark Rutte ataatsimeeqatigaa.

Europamiut suleqatigiilluartuuneri Trumpimut ersersinniarneqarpoq. Taassumami sakkutooqarneq akitsuutillu kissaatini anguniarlugit sioorasaarutigai.