Taarsiivigeqqusunut itigartitsineq: Isumaginninnermut ministereqarfiup itigartitsineq itisilerusunngikkaa

Inatsisitigut ataataqanngitsut 26-t taarsiiviginiarnagit, naalagaaffik qaammatip siuliani aalajangerpoq. Taakkuali taarsiivigineqarnissaannut itigartitsineq, isumaginninnermut ministereqarfiup itisilerusunngilaa.

Allattoq Ann-Sophie Greve Møller

apriilip 24-at 2023 10:19

Nutserisoq Hanne Petersen

Naqqiineq: Nunatta Danmarkillu akornanni oqaluttuarisaanermi pissutsit qulaajarneqarnissaat kingunartinneqartoq KNR-ip siusinnerusukkut allappaa, suliarli aallartinneqaqqippoq. KNR-ip kukkuneq ajuusaarutigaa.

Inatsisitigut ataataqanngitsut taarsiiffiginiarnagit, naalagaaffik aalajangerpoq.

Inatsisitigut ataataqanngitsut inuttut pisinnaatitaanitik innarlerneqarsimanerarlugit 3.250.000 koruuninik taarsiiffigeqqupput.

- Pinngitsuutinneqarusulluni eqqunngitsuliorsimananilu naalagaaffik akissummini allappoq. Taamaammat taarsiivigeqqusunut taarsiissuteqarnissamut tunngavissaqannginneraavoq, kalaallit inatsisitigut ataataqanngitsut eqqartuussissuserisuat Mads Pramming KNR-imut marsip 30-ani oqarpoq.

Taarsiivigeqqusut sooq itigartinneqarnersut, isumaginninnermut ministereqarfiup itisilerusunngilaa.

Inatsisitigut ataataqanngitsut pillugit suliaq

- Nunatsinni inatsit malillugu meeqqat nunatta kitaani 1963-p siorna nunattalu sinnerani 1974-p siorna uersakkat ataataminnik ilisimanninnissamut, kingornussinissamut imaluunnit ataatami naggataannik naggateqarnissamut pisinnaatitaaffeqanngillat.

- Børne- og Socialministeriet-miit 2016-mi nalunaarusiami erserpoq piffissami 1911-miit 1974-imut Kalaallit Nunaanni inatsisitigut ataataqanngitsut inuit 8000 missaanniittut.

- Nalunaarusiaq taanna naapertorlugu 2016-imi inatsisitigut ataataqanngistut 5000 missaanniipput.

- Katuffik Ataata inatsisitigut atataqanngitsunut 2010-mi pilersineqarpoq.

- 2014-imi inatsisitigut allannguineqarpoq imaalerlugu inatsisitigut ataataqanngitsut periarfissillugit ataatassarsiuisinnaalersillugit ataataminnillu kingornussisunngortissinnaalerlugit, kingornussassat agguaanneqareeersimanngippata.

- Inatsimmik allannguisoqartinnagu taamanikkut Naalakkersuisut aamma Grønlandsudvalgip kissaatigaat inatsisitigut ataataqanngitsut kingornussisussaanngitsut aningaasatigut taarsiiffigineqassasut. Taamani danskit naalakkersuisuinit itigartitsissutigineqarpoq.

- Aningaasaqarnermut 2019-imut inatsimmi inatsisitigut ataataqanngitsunut suliniutinut atugassat koruunit 4,7 milliuunit immikoortinneqarput 2019-2023-mut paasissutissiinermut suliniutinut, katsorsarneqarnissamut suliniutinut aamma inatsisitigut siunnersorneqarnermut atugassat.

- Inatsisitigut ataataqanngitsut danskit naalagaaffiannit utoqqatserfigineqarlutillu taarsiivigineqarusuttut qaammammi matumani siusinnerusukkut saqqummiunneqarpoq. Taakku Mads Pramming eqqartuussissuserisorat.

Paasissutissarsiffik: Folketinget, Børne- og Socialministeriet, KNR.gl

Allisiguk

Danmarkip isumaginninnermut ministeria, Pernille Rosenkrantz-Theil (S), tamanna pillugu apersorusullugu februaarimili attavigisaraluarparput, taannali apersorneqarusunngilaq.

Isumaginninnermulli ministereqarfik KNR-imut ima allappoq:

- Inatsisitigut ataataqanngitsut 26-t ministereqarfimmit taarsiiffigeqqullutik eqqartuussivilersuisuusut taarsiiviginissaannut inatsisitigut tunngavissaqanngitsoq, isumaginninnermut, ineqarnermut utoqqarnullu ministereqarfiup naalagaaffiullu eqqartuussissuserisuata nalilerpaat.

- Suliarmi una sulianut allanut soorlu ministereqarfiup nukappiaqqanut meqqqat angerlarsimaffianni Godhavnimi najugaqarsimasunut taarsiissuteqarsimaneranut tunngasuusuninngarnit allaaneruvoq.

Tassa suliaq taanna nukappiaqqat Sjællandip avannarpasissuani meeqqat angerlarsimaffianni Godhavnimiitillutik paarinerlugaasimanertik pillugu tamarmik immikkut 300.000 koruuninik 2021-mi taarsiiffigineqarnerannut tunngasuusoq, ministereqarfiup matumani sanillersuuppaa.

Tapersersoraat

Naalakkersuisut siulittaasuata Múte B. Egedep (IA) oqarnera naapertorlugu Naalakkersuisut inatsisitigut ataataqanngitsut naalagaaffimmit taarsiiffigeqqunerat tapersersorpaat.

Múte B. Egede taarsiivigeqqusut itigartitaanerat pillugu apersorusullugu attavigigaluarparput, saaffiginnissutitsinnulli akissummini ima allappoq:

- Pisoq taannarpiaq taperserparput, aporaannertaqanngitsumillu aaqqiisoqartariaqartoq isumaqarpugut.

Pisoq Naalakkersuisut Danmarkillu naalakkersuisa suleqatigiinnerannut ataatsimut isigalugu sunniuteqarnersoq taavalu taarsiivigeqqusut taarsiivigineqarnissaannut akuersinissamik Naalakkersuisut naalagaaffik kimigiiserfigisimaneraat, Múte B. Egede apererusussimagaluarparput.

Aamma atuarukDanmarkimit taarsiiffigineqarnissamik itigartinneqartut: Anneruniarnerullunilu ataqqinninnginnerusoq

Múte B. Egedelu akissummini ima aamma allappoq:

- Nunasiaataanitsinniit namminersornerulernitsinnut pissutsit akuersaarneqarsinnaanngitsut qulaajarneqartariaqarput, tamannami ingerlaqqinnissamut tunngaviusinnaammat. Taamaammat qulaajaanermik aallartitsinissamik ministeriunerlu siorna isumaqatigiippugut.

Naalakkersuisut Danmarkillu naalakkersuisui nunatta Danmarkillu sorsunnersuup aappaanit maannamut oqaluttuarisaaneranni pissutsinik qulaajaanissamik siorna juunimi isumaqatigiipput.

Qulaajaanissamik suliakkiutip oqaasertalersornerata siorna oktobarimi naammassinissaa pilersaarutaagaluarpoq, tamannali Danmarkimi nutaanik naalakkersuisoqalernera pissutigalugu kinguartinneqarpoq.

Uersagaq

Inatsisitigut ataataqanngitsut kalaallimik anaanaqartuusut kalaallimik danskimik, amerikamiumik nunamiluunniit allameersumik ataataqartut 1950-ikkut 1960-ikkullu akornanni inunngorput.

Uersakkat Kitaani 1963 sioqqullugu nunattalu sinnerani 1974 sioqqullugu ataatassarsiorsinnaatitaanngillat.

Tassa ataatassarsiornissaminnut, kingornussinissamut ataatamilu kinguliaqatigilernissaanut pisinnaatitaaffeqanngillat.

Taamaammat ilaqutaqarnissamut pisinnaatitaanitik innalerneqarsimasimanerarpaat.

Aamma atuaruk Itigartitsisoqarnerata kingorna: Nunarput suliami ataatsimoorpoq

Nunarput 1979-imi namminersornerulernissatta tungaanut Danmarkimi amtiuvoq, taamaammallu Danmarkimi inatsisinik taamanikkut malinnittussaatitaavoq. Danmarkimi uersakkat 1930-kkunnilli ataatassarsiorsinnaatitaalerput.

Klaus Frederiksen kalaallit inatsisitigut ataataqanngitsut 26-t naalagaaffimmit taarsiivigeqqusuusut ilagaat.

- Ataataga danskiusoq ilaginagu peroriartorneq nuanniissimavoq, taassumami miserratigisarsimavaanga. Pingaartumik meerarsiatut alliartorninni eqqaasinneqartuartarpunga “uersagaallunga”, Klaus Frederiksen KNR-imut siorna apriilimi oqarpoq.

Nutaarsiassami kukkunermik nassaarsimaguit uunga allaffigineqarsinnaavugut.