Islandi sila pillugu suliniarnermi anguniagaqarneruvoq
Island aamma suliffissuaqaraluarpoq nukimmik annertuumik pisariaqartitsisunik, soorlu aluminiumik aatsitsivinnik.
Kalaallit Nunaanni aluminiumik aatsitsivik siulliussagunartoq Maniitsumiittussaq sila pillugu nutaamik isumaqatigiissuteqartoqassappat ilanngunneqassanngivippoq.
Island nukimmik annertuumik pisariaqartitsisunik ilaatigut aluminiumik aatsitsivinnik suliffissuaqareerpoq. Taamaattoq Islandip sila pillugu siunnersuutaa Kalaallit Nunaanninngarnit annnertuneruvoq.
Inatsimmilu qulakkeerneqarpoq Islandip CO2 pillugu naatsorsuutaani suliffissuaqarnermi mingutsitsineq erloqissutaassanngitsoq.
- Inatsisiliorpugut aniatitsinermik tamatuminnga illersuutissamik. Maannakkorpiaq aniatitsineq ilaatigut akeqanngilaq. Kisiannili killissarititaq pissarsiarisartik qaangerunikku taava taarsigassarsianit, nunani allanit sumiiffinniluunniit allani taarsigassarsiariumaakkaminnit tamanna qulakkiissallugu, Hugi Olafsson Islandimi avatangiisinut ministereqarfimmeersoq taama oqarpoq.
Kyotomi maannamut isumaqatigiissummi Island nunanit kisiartaalluni CO2-mik aniatitsinissami pisussaaffiit avaqqullugit ajornannginneralaarsuarmik suliffissuarnik nukimmik annertuumik pisariaqartitsisunik pilersitsinissamini immikkut iluaqutissaqarpoq. Taannalu ateqarluni Decision 14.CP.7.
- Tamatuma kingunerissavaa nunani minnerusuni suliassatut pilersaarutit annertoorsuit kingunissaat millisarneqassammata. Islandimi aluminiumik aatsitsiviit pilersinneqassappata taakkua aniatitsinitta 10-15 procentimik annertusineranik kinguneqassapput, akerlianilli nunami annerusumi taamaattunik pilersitsinermi ataatsimut isigalugu aniatitsineq malunnaateqassanani. Tassunga pissutaavoq Island ima mikitigimmat suliassatullu pilersaarutit taakkua taama annertutigalugik, Hugi Olafsson nassuiaavoq.
Decision 14.CP.7-imi ukiumut CO2-mik 1,6 millionit tonsinik aniatitsinissaq nunani mikisuni Islanditut ittuni suliassatut pilersaarutinut soorlu aluminiumik aatsitsivinnut ajornartitaanngilaq. Tamatumanili ataavartumik nukissiuutit atorneqassapput suliassatullu pilersaarutit avatangiisinik sapinngisamik mingutsitsisuussanatik.
"Nordic low carbon visions"-imik taallugu nunat avannarliit arlallit siunissamut ungasinnerusumut sila pillugu periaasissaat ippassaq Københavnimi COP 15-imi ataatsimiinnermi saqqummiunneqarput - tassanilu Kalaallit Nunaat aamma ilaalluni.
