Inuit quliugaangata ataasiinnaq Inuktitut oqalussinnaavoq

Naggueqatitta Nunatsiavummi najugaqartut tamangajammik inuttut oqaatsitik annaasimavaat, Nunatsiavummili naalakkersuisut maanna qanoq iliuuseqarnialerput.
decembarip 06-at 2010 07:05

Nunatsiavummi Inuktitut oqaaseqartut nungulluinnangajassimapput. Kisitsisit takutippaat inuit 2500-t Nunatsiavummi najugaqartut akornanni taamaallaat 5 aamma 10 procentit akornanniittut Inuktitut oqalussinnaasut.

Qatanngutigiinniat meeqqat atuarfiini atuartitsisarallarmata Inuktitut atuartitsinerit ingerlanneqartarsimagaluarput, 1950-ikkulli qiteqqunneranni atuarfeqarneq Paggivittap naalakkersuisuinit tiguneqarmat atuartitsinerit tuluttut ingerlanneqalerput.

Maannalu Nunatsiavummi naalakkersuisut qanoq iliuuseqarnialerput. Inuktitut oqaatsit uterteqqinniarlugit iliuusissamittut pilersaarutaat assigiinngitsuupput sivisuumillu ingerlanneqartussatut pilersaarutigineqarlutik.

Iliuuseriniarneqartut ilagaat oqaatsinik ilinniartitseqqinniarneq ukiut 50-it sinnerlugit sivisussuseqartussaq. Taama sivisutigisumik ilinniartitsinissamut pilersaarusiortoqartarnera akuttuvoq, kisianni tassa Nunatsiavummi inuit oqaatsitik uterteqqikkusuppaat. Takorloorneqarpormi ukiut 50-it qaangiuppata Nunatsiavummi inuit tamarmik inutsitut oqaaseqqaqqilersimanissaat. Atuarfinni maanna inuktitut ilinniartitsinerit ingerlanneqartalereerput.

Marianne Stenbæk, Canadami ilanngutassiortorput taama ilisimatitsivoq.

Aamma atuaruk

Politiit ullormut nalunaarusiaat: Tillinniartoqarlunilu tillinniariaraluartoqarpoq