Inuit Ataqatigiit Folketingimut qinigassanngortitaat aaku
Ministeriunerup Folketingimut qinersinissamik suaaruteqarneranit sapaatip akunninngulerpoq.
Kalaallillu partiivini qinigassanngortitanik Inuit Ataqatigiit kingulliullutik qinigassanngortittunik pingasunik saqqummiipput. Taakkunannga marluk nutaajupput – qinigassanngortittuniimmi salliusup, Aaja Chemnitzip qinigassanngorteqqinniarnini maajimili oqaatigaa.
Qinigassanngortittut nutaat tassaapput Aqqalukkuluk Fontain aamma Arnâránguak Inusugtok Rohde.
Qinigassanngortittuni salliusoq misileeqqittorlu
Aqqalukkuluk Fontain 34-inik ukioqarpoq, marlunnillu meeraqarluni. Taassuma telemedicinimik nakorsaasarnissaq aamma qarasaasiatigut pinerliiniartarneq pillugu pitsaaliuinerup pitsanngorsarneqarnissaa ilaatigut qineqqusaarutigai.
Uku nunatsinnit qinigassanngortipput:
Naleraq:
Kiista Fencker
Juno Berthelsen
Atassut
Aviaq Kleist
Arnánguak Jeremiassen
Siumut
Aki-Matilda Høegh-Dam
Markus E. Olsen
Karina Zeeb
Elvira Kuitse
Demokraatit
Anna Wangenheim
Inuit Ataqatigiit
Aaja Chemnitz
Arnâránguak Inusugtok Rohde
Aqqalukkuluk Fontain
Aqqalukkuluk Fontain aatsaat siullermeerluni qineqqusaalinngilaq. Taanna folketingimut 2019-imi qinersinermi IA-mit aamma qineqqusaarpoq. Inatsisartunullu siorna apriilimi aamma qineqqusaarluni.
- Folketingimut qinigassanngortippunga nukissaqarama, Aajallu suliai Folketingimilu Inuit Ataqatigiit anguniagai tapersersorakkit anguniagassatullu upperisarigakkit, Aqqalukkuluk Fontain Nuummi Inuk Hotelsimi tusagassiortunik katersortitsinermi oqarpoq.
Arnâránguak Inusugtok Rohde Attumeersuuvoq, Ilulissanili najugaqartoq. Taanna pingasunik meeraqarpoq ilinniartitsisutullu ilinniarsimalluni. Taanna 2021-imili nunaqarfiit siulersuisuiniilerpoq.
Taassuma nunatsinnit inuussutissanik nammineq pilersuinerulernissamut periarfissat misissorusuppai.
Taavalu qinigassanngortittuni sallersaasoq, Aaja Chemnitz, taanna Folketingimut pingajussaanik qinigassanngortippoq.
- Nunatta oqaluttuarisaanerani arnani kisiartaallunga pingajussaanik qinigassanngortippunga.
Danmarki nunatsinni isumaginninnermut atugassanik millioninik tunniussivoq
Taassuma immikkoortut qulit qineqqusaarutiginiarpai.
Nunatta ukkatarineqarnera aatsaat taama annertutigaaq. Folketingimilu oqaluttuarisaanermi aatsaat taama saqqumitigisinnaaffigisatsinniippugut. Nunarsuaq aatsaat taama qularnartigaaq, Aaja Chemnitz oqarpoq.
Taassuma Danmarkip kinguaassiutitigut atornerluisarnermut akiuiniarnissamut ukiuni aggersuni 50 millionit koruuninik immikkoortitsinissaa anguniagassaani siulliuvoq.
Danmark nunatsinni isumaginninnermut oqartussaaffimmut, nunatta akisussaaffigileriigaanut ukiut pingasut matuma siorna 80 millionit koruuninik tunniussivoq.
AAMMA ATUARUK Aaja Chemnitzip ministeriuninngorniuttuni kina tapersissanerlugu qinersitinnata oqaatigerusunngikkaa
Tamannali naammanngitsoq, Aaja Chemnitz naliliivoq. Taassuma Danmarkip 50 millionit koruuninik aningaasaleeqqinnissaa isumaqatigiinniutiginiarpaa. Illoqarfinni meeqqat angerlarsimaffiinut pisariaqartinneqartunut atorneqassapput. Tassa sulliviit meeqqanut angerlarsimarusunngitsunut imaluunniit angerlarsimasinnaanngitsunut siniffissaqartitsisut.
Inuit Ataqatigiinnit Folketingimut qinigassanngortittut pingasut: Saamimmit Arnâránguak Inusugtok Rohde, Aaja Chemnitz aamma Aqqalukkuluk Fontain. Assi: Jens-Peter Kreutzmann/KNR
Kalaallinut ilinniartunut ukiumi siullermi Københavnimi ilinniartunut ineqarfiit IA-mit kissaatinut aamma ilaavoq.
Kiisalu Nuummi nutaamik sanaartortoqarfiuinnaavissumi sulinermi ajutoornerpaaluupput.
- Nunatsinni sullivinnik nakkutilliineq pitsaanngorsarneqassaaq, nunarpullu tamakkerlugu suliffinni avatangiisinik misissuisoqarluni uippakajaarnermik PTSD-millu eqqugaaqsimasut erseqqussarneqassapput. Tamanna politiini pineqaatissinneqarsimasunillu nakkutilliisuni ajornartorsiutaangaatsiartoq ilisimavarput, Aaja Chemnitz oqarpoq.
Pape ministeriunerulertussatut toqqarnianngikkaat
Coronamik tuniluuttoqarneranik ukiut marluk kingorna takornariat ukioq manna nunatsinnukaasaleqqipput. Pingaartumik Ilulissanukaasoqarpoq, borgmesterilu ajornartoornermik suaaruteqarpoq: Umiarsuaq amerlanerpaamik 1000-inik ilaasoqartoq Ilulissanit ullormut isumagineqarsinnaasoq, taanna oqarpoq.
IA-p tamanna isumaqatigaa:
- Takornariaqarnerup nunatta sinneranut aamma siaruarterneqarnissaa aamma sulissutiginiarparput. Nunaqarfinni assersuutigalugu talittarfinnik pontoninik takornariat nunamukaatigisinnaasaanik pilersuinikkut pisinnaavoq. Tamanna kommunit qanimut suleqatigineratigut pissaaq, qinigassanngortittoq oqarpoq.
AAMMA ATUARUK Múte B. Egede Søren Pape pillugu: Kalaallit Nunaannut ataqqinninngilaq
Inuit Ataqatigiilli Danmarkimi ministeriunerulertussatut kina toqqarniarpaa? Pingasunik qinigassaqarpoq: Mette Frederiksen (S), Jakob Ellemann-Jensen (Venstre) aamma konservativenit Søren Pape. Taaneqartorlu kingulleq toqqarneqassanngitsoq, IA-p siulittaasuata Múte B. Egedep oqaatigimisaarpaa.
IA-p kina ministeriunerulertussatut toqqarniarnerlugu maanna oqaatiginianngilaa, kisianni Søren Pape Poulseniunavianngitsoq qularnanngitsoq, Mute B. Egede oqarpoq.