Inuit Ataqatigiit Folketingimut qinigassanngortitaat aaku

Ministeriunerup Folketingimut qinersinissamik suaaruteqarneranit sapaatip akunninngulerpoq.

Kalaallillu partiivini qinigassanngortitanik Inuit Ataqatigiit kingulliullutik qinigassanngortittunik pingasunik saqqummiipput. Taakkunannga marluk nutaajupput – qinigassanngortittuniimmi salliusup, Aaja Chemnitzip qinigassanngorteqqinniarnini maajimili oqaatigaa.

Qinigassanngortittut nutaat tassaapput Aqqalukkuluk Fontain aamma Arnâránguak Inusugtok Rohde.

Qinigassanngortittuni salliusoq misileeqqittorlu

Aqqalukkuluk Fontain 34-inik ukioqarpoq, marlunnillu meeraqarluni. Taassuma telemedicinimik nakorsaasarnissaq aamma qarasaasiatigut pinerliiniartarneq pillugu pitsaaliuinerup pitsanngorsarneqarnissaa ilaatigut qineqqusaarutigai.

Aqqalukkuluk Fontain aatsaat siullermeerluni qineqqusaalinngilaq. Taanna folketingimut 2019-imi qinersinermi IA-mit aamma qineqqusaarpoq. Inatsisartunullu siorna apriilimi aamma qineqqusaarluni.

- Folketingimut qinigassanngortippunga nukissaqarama, Aajallu suliai Folketingimilu Inuit Ataqatigiit anguniagai tapersersorakkit anguniagassatullu upperisarigakkit, Aqqalukkuluk Fontain Nuummi Inuk Hotelsimi tusagassiortunik katersortitsinermi oqarpoq.

Arnâránguak Inusugtok Rohde Attumeersuuvoq, Ilulissanili najugaqartoq. Taanna pingasunik meeraqarpoq ilinniartitsisutullu ilinniarsimalluni. Taanna 2021-imili nunaqarfiit siulersuisuiniilerpoq.

Taassuma nunatsinnit inuussutissanik nammineq pilersuinerulernissamut periarfissat misissorusuppai.

Taavalu qinigassanngortittuni sallersaasoq, Aaja Chemnitz, taanna Folketingimut pingajussaanik qinigassanngortippoq.

- Nunatta oqaluttuarisaanerani arnani kisiartaallunga pingajussaanik qinigassanngortippunga.

Danmarki nunatsinni isumaginninnermut atugassanik millioninik tunniussivoq

Taassuma immikkoortut qulit qineqqusaarutiginiarpai.

Nunatta ukkatarineqarnera aatsaat taama annertutigaaq. Folketingimilu oqaluttuarisaanermi aatsaat taama saqqumitigisinnaaffigisatsinniippugut. Nunarsuaq aatsaat taama qularnartigaaq, Aaja Chemnitz oqarpoq.

Taassuma Danmarkip kinguaassiutitigut atornerluisarnermut akiuiniarnissamut ukiuni aggersuni 50 millionit koruuninik immikkoortitsinissaa anguniagassaani siulliuvoq.

Danmark nunatsinni isumaginninnermut oqartussaaffimmut, nunatta akisussaaffigileriigaanut ukiut pingasut matuma siorna 80 millionit koruuninik tunniussivoq.

AAMMA ATUARUK Aaja Chemnitzip ministeriuninngorniuttuni kina tapersissanerlugu qinersitinnata oqaatigerusunngikkaa

Tamannali naammanngitsoq, Aaja Chemnitz naliliivoq. Taassuma Danmarkip 50 millionit koruuninik aningaasaleeqqinnissaa isumaqatigiinniutiginiarpaa. Illoqarfinni meeqqat angerlarsimaffiinut pisariaqartinneqartunut atorneqassapput. Tassa sulliviit meeqqanut angerlarsimarusunngitsunut imaluunniit angerlarsimasinnaanngitsunut siniffissaqartitsisut.

Assi © : Jens-Peter Kreutzmann/ KNR

Inuit Ataqatigiinnit Folketingimut qinigassanngortittut pingasut: Saamimmit Arnâránguak Inusugtok Rohde, Aaja Chemnitz aamma Aqqalukkuluk Fontain. Assi: Jens-Peter Kreutzmann/KNR

Kalaallinut ilinniartunut ukiumi siullermi Københavnimi ilinniartunut ineqarfiit IA-mit kissaatinut aamma ilaavoq.

Kiisalu Nuummi nutaamik sanaartortoqarfiuinnaavissumi sulinermi ajutoornerpaaluupput.

- Nunatsinni sullivinnik nakkutilliineq pitsaanngorsarneqassaaq, nunarpullu tamakkerlugu suliffinni avatangiisinik misissuisoqarluni uippakajaarnermik PTSD-millu eqqugaaqsimasut erseqqussarneqassapput. Tamanna politiini pineqaatissinneqarsimasunillu nakkutilliisuni ajornartorsiutaangaatsiartoq ilisimavarput, Aaja Chemnitz oqarpoq.

Pape ministeriunerulertussatut toqqarnianngikkaat

Coronamik tuniluuttoqarneranik ukiut marluk kingorna takornariat ukioq manna nunatsinnukaasaleqqipput. Pingaartumik Ilulissanukaasoqarpoq, borgmesterilu ajornartoornermik suaaruteqarpoq: Umiarsuaq amerlanerpaamik 1000-inik ilaasoqartoq Ilulissanit ullormut isumagineqarsinnaasoq, taanna oqarpoq.

IA-p tamanna isumaqatigaa:

- Takornariaqarnerup nunatta sinneranut aamma siaruarterneqarnissaa aamma sulissutiginiarparput. Nunaqarfinni assersuutigalugu talittarfinnik pontoninik takornariat nunamukaatigisinnaasaanik pilersuinikkut pisinnaavoq. Tamanna kommunit qanimut suleqatigineratigut pissaaq, qinigassanngortittoq oqarpoq.

AAMMA ATUARUK Múte B. Egede Søren Pape pillugu: Kalaallit Nunaannut ataqqinninngilaq

Inuit Ataqatigiilli Danmarkimi ministeriunerulertussatut kina toqqarniarpaa? Pingasunik qinigassaqarpoq: Mette Frederiksen (S), Jakob Ellemann-Jensen (Venstre) aamma konservativenit Søren Pape. Taaneqartorlu kingulleq toqqarneqassanngitsoq, IA-p siulittaasuata Múte B. Egedep oqaatigimisaarpaa.

IA-p kina ministeriunerulertussatut toqqarniarnerlugu maanna oqaatiginianngilaa, kisianni Søren Pape Poulseniunavianngitsoq qularnanngitsoq, Mute B. Egede oqarpoq.