Inuiaqatigiinni avissaartuuttoqaraluartoq Francop ilerra nuunneqartoq
Spaniamiut generaaliata, Francisco Francop sarangi 1975-imili iliveqarfigisaanit, Madridip atavaanit mauseleumimit sisamanngornermi nuutsinneqarput.
Franco pilerrata Sakkutuut Toqutaasimasut Qooruannit ilaqutaasunit arfineq-pingasunit akiarlugu ingerlanneqartoq tv-kkut immiussami takuneqarsinnaavoq.
Iliveq ilisiartortut qamutaannut inissinneqarpoq, tassanngalu spaniamiut illoqarfiisa pingaarnersaasa avannaatungaanut malunnaarsagaanerusumut nuunneqarluni. Spaniami eqqartuussiviit qullersaata Francop ilerra nuunneqarsinnaanera septembarimi akuersissuteqarfigalugu aalajangerpaa. Eqqartuussisut arfineq-pignasut akornanni tamanna isumaqatigiiffigineqarpoq.
Fascistit siuttorisimasaata ilerrata Spaniami sorsuuttoqarnerani toqutaasimasut 34.000-iussangatinneqartut iliveqarfigisaanit, Sakkutuut Toqutaasimasut Qooruannit nuunneqarnissaanut ilaqutaasut akerliusimagaluarput.
Fascistinit toqutaasimasunut eqqaassutissiaq
Illerfiup nuunneqarnissaa akerleriissutaasoq 2018-imi nalunaarutigineqarpoq. Spaniami naalakkersuisut socialistiusut aalajangiinertik ”kisermaassilluni naalakkersuisumut kusassaaginnartoqarsinnaannginneranik” tunngavilersorpaat.
Francisco Franco Spaniami sorsuunnermi 1939-mi ajugaagami siuttuulerpoq. Taassuma 1975-imi toqunissani tikillugu Spania siuttuuffigaa.
Spaniamiut naalakkersuisuisa iliveqarfik fascistiskimik aqutsisoqarnerani toqutaasimasunut eqqaassutissaliariniarpaat.
Sakkutuut Toqutaasimasut Qooruat parnaarussanit Francomut akerliusunit sananeqarnikuuvoq. Taanna 1940-p 1959-illu akornanni sananeqarpoq.
