Inatsisartut kikkulluunniit Nunatsinni tikilluaqqusaasutut misigimanissaat pillugu ippassaq ataatsimoortumik nalunaaruteqarput

Inatsisartut ippassaq nalunaaquttap akunneri sisamat affarlu oqallipput. Oqaatsillu, kinaassuseq saammaasseqatigiinnissarlu assigiinngitsunik isumaqarfigineqaraluartoq, partiit tamarmiullutik ataatsimoortumik oqaaseqaateqarnissartik naggataatigut isumaqatigiissutigaat. Ilaatigullu Kalaallit Nunaanni kikkulluunniit, ammip qalipaataa, upperisaq, arnaaneq angutaanerlu, kulturikkut tunuliaqutigineqartoq oqaatsillu apeqqutaatinnagit tikilluaqqusaatutut, toqqissisimasutut inuiaqatigiinnilu peqataanissamut periarfissaqarlutik misigisimanissaat ilaatigut naqissuserneqarpoq.

Juliane Henningsenip IA-meersup angusaq nuannaarutigaa.

- Nunatsinni kikkunnulluunniit inissaqatitsinerput avammut ersersissallugu uannut pingaaruteqarpoq. Qinersinissaq sioqqullu oqallinneq sakkortuupilussuuvoq allaat inuiaqatigiissutsimik pingaartitsivallaarneq qanillattorneqarluni. Taamaammat ippassaq angusarput nuannaarutigisupilussuuaara.

Aningaasanut inatsisissatut siunnersuummi kalaallit saammaasseqatigiinnissamut ataatsimiititaliarsuannut ukiunut sisamanut 9,8 mio. koruuninik immikkoortitsisoqarsimavoq. Juliane Henningsenillu neriuutigaa ippassaq ataatsimoortumik oqaaseqaatigineqartoq ataatsimiititaliarsuup suliaanut ilanngunneqarumaartoq.

- Inatsisartut oqaaseqaataat ataatsimiititaliarsuup suliaanut ilanngunneqartariaqartutut isumaqarfigaarput, inuiaqatigiinnimi ineriartornissamut periarfissaqarluni toqqissisimalluni peqataanissaq tunngaviulluinnarpoq, Juliane Henningsen oqarpoq.

Oqaluttuarisaanermik ilisimatusartoq Jens Heinrich saammaasseqatigiinnissaq Københavns Universitetimi ilinniagaqartuunit ippassaq oqallisigineqarmat apeqqarissaarfigineqartut ilagaat. Danmarkip saammaasseqatigiinnissamik suliaqarnermi peqataatinneqarnissaanut kaammattuuteqarpoq, naak tamanna pilersaarutigineqanngikkaluartoq.

-  Kalaallit Nunaata nutaalianngortinneqarnera oqaluttuarisaaneralu nutaajunersoq danskinit sunnigaasimasupilussuuvoq. Aamma Danmarkip pisariaqartippaa nunasiaatilittut oqaluttuarisaanermik tusartinneqassalluni. Taamaaliornikkullu tamanna qulaajaneqarsinnaagaluarpoq, Jens Heinrich oqarpoq.

Taanna aamma isumaqarpoq saammaasseqatigiinnissamik ataatsimiititaliarsuaq kalaaliinnarnik ilaasortaaffigineqartoq aamma atorsinnaalluartoq:

- Ajornartorsiutinik tigussaasunik sammisaqartoqarsinnaaneranut pingaauteqarluinnarpoq, taamaaliornikkut ajornartorsiummik eqqugaasimasut tusaaneqartutut misigisimaniassammata, matumanili danskit kalaallillu akornanni pissutsit qitiupput.

Saammaasseqatigiinnissamik ataatsimiititaliarsuup oqaluttuarisaarnermi killiffik suna aallartiffigissaneraa suli ilisimaneqanngilaq. Jens Heinrichilli danskit oqatussaasuisa kalaallillu politikerit oqaluttuarisaanermi susassareqatigiissimanerannik qulaajaasoqarnissaanik pisariaqartitsisoqarnera pingaaruteqarsoraa.

- Illuatungeriit taakku imminnut qanoq pissuseqarpat, qanoq periarfissaqartigaat, aammalu kikkut suut taamatut iluseqalernerinut akisussaasuuppat.

Inatsisartuni ippassaq oqallittoqarnerani Naalakkersuisut neriorsuutigaat oqallinnermi angusat saammaasseqatigiinnissamut ataatsimiititaliarsuarmut tunngatillugu isumaliutigineqartut ilanngunneqarumaartut.