Immikkut ilisimasalik: USA-p Kalaallit Nunaanni radariliinissaa ajornanngitsoq
USA piumaguni Kalaallit Nunaanni sakkutooqarfimmini radarileeqqissinnaanera tunngaviatigut ajornanngitsoq, Kunngeqarfik Danmarkip USA-llu 1951-imi isumaqatigiissutaanni allaqqavoq.
Immikkut ilisimasallit KNR-imit apersorneqartuni taama naliliisut arlaqarput.
Illersornissamut Københavnimi ilisimatusarfiup Issittumi sillimanianermut immikkoortortaqarfiani pisortaq, Henrik Gram Pedersen, taakkununnga ilaavoq.
Illersornissamut 1951-imi isumaqatigiissut
Kunngeqarfik Danmark USA-lu Kalaallit Nunaanni nutaanik sakkutooqarfiliornissanik taakkualu qanoq ingerlanneqarnissaannik isumaqatigeeqqaassasut, taakkua illersornissamut 1951-imi isumaqatigiissutaanni immikkoortoq II-mi allaqqavoq.
Isumaqatigiissut tapiliussaqaaluppoq.
Pituffik kisimi USA-p Kalaallit Nunaanni maanna sakkutooqarfigissagaa tamannalu allanngussappat taamaaliortoqartigani nunarput isumasiorneqaqqaassasoq, Igalikumi 2004-mi isumaqatigiissummi erseqqissaatigineqarpoq.
- Isumaqatigiissummik taassuminnga paasinninnera naapertorlugu USA piumaguni Kalaallit Nunaanni radarileeqqissinnaavoq, taanna oqarpoq.
Nunarpulli akuersiteqqaarnagu USA-p Pituffimmik sakkutooqarfinnillu nunatsinni 1950-ikkunni pilersitseqqusaasimanerasulli pisoqarnavianngilaq.
Nunarput danskit Issittumi illersornissamut tunngasuni oqallinneranni peqataasarpoq. Radarileeqqinniassappatalu Naalakkersuisut danskillu naalakkersuisui akuerseqqaartariaqarput.
- Politikkikkut ullutsinni pisut eqqarsaatigalugit nunat pingasut taakkua tamanna pillugu isumaqatigiinniaqqaassangatippakka. Aamma kikkut radarinik nakkutilliisuussanerannut tunngasuni, Henrik Gram Pedersen oqarpoq.
Kalaallit Nunaata pissarsiaqaatigerataannaagaa
Amerikamiut ilaatigut Kalaallit Nunaanni radarileeqqilersaarnerannut tunngasunik oqaloqatigisaritsik, Naalakkersuisut danskit naalakkersuisuisulli uppernarsarpaat.
Inatsisartullu Nunanut Allanut Sillimaniarnermullu Ataatsimiititaliaanni siulittaasup, Pipaluk Lynge-Rasmussenip (IA), tamanna aamma nuannaarutigaa.
AAMMA ATUARUK Naalakkersuisut reagerer: Flere amerikanske radarer i Grønland er ok, men…
Kalaallit Nunaannili radarinik kikkut nakkutilliisuussanersut pissanngatiginerujussuugini, danskit nunani tamalaani pissutsinik mississuisoqarfianni (DIIS) ilisimatusartuuneq Ulrik Pram Gad oqarpoq.
Kalaallit Nunaammi radariliisoqaqqinnissaanut akuersissaguni qularnanngitsumik piumasaqaateqarumaartoq, taanna ilimasuppoq.
- Namminersorlutik Oqartussat suliffeqarfiutaasa ilaat pissarsiaqaatitalimmik radarinik nakkutilliisuulissappat Kalaallit Nunaat akuerserataannaavoq. Immaqami aningaasarsissutigisinnaavaa sakkutuujunngitsunilluunniit alapernaarsuinermut atorsinnaanissaat qulakkeerneqarsinnaavoq, taanna oqarpoq.
Radarit nunatsinni silaannakkut immakkulluunnit nalinginnaasumik angallannermik nakkutilliinermut, aamma avatangiisinik mingutsitsisoqarnerani, annaassiniarnermi aalisarnermilluunniit nakkutilliinermi pingaaruteqartumut iluaqutaasinnaapput.
Amerikamiut illersornissamut ministereqarfiat innuttaasunut sakkutooqarnikkullu iluaqutaasinnaasumik nunatsinni angallannermut aningaasaleerusullutik 2018-imi nalunaarput.
Russinut aalassaataannginnerussasoq
Isumatusaartoqartariaqartorlu, Ulrik Pram Gad isumaqarpoq.
Issittumimi alapernaarsuinerulernissaq ingammik USA-mit kissaatigineqaraluartoq, danskit paasissutissanik radarinit pissarsisinnaajumallutik radarinik nakkutilliilerusorataannaapput. Tamannali danskit illersornissaqarfiata aningaasartuuteqarnerulerneranik malitseqassaaq.
- Danskit Kalaallit Nunaannik illersuinermi peqataarusorataannaapput. Peqataalissagaluarpatali taakkununnga akisungaatsiassaaq, Ulrik Pram Gad oqarpoq.
AAMMA ATUARUK Danmark USA-lu: Amerikamiut radarii Kalaallit Nunaanniittut amerlisinnaapput
Danmarkilu kisimi nunarpulluunniit suleqatigalugu radarinik nakkutilliisunngussappat, tamanna Ruslandimut aalassaataannginnerussaaq.
- Naggataagut minnerunngitsumilli naalagaaffik anginngitsoq soorlu Danmark radarinik nakkutilliisunngussappat, tamanna naalagaaffiup pissaanilissuup USA-p Kalaallit Nunaanni nakkutilliisuuneraninngarnit Ruslandimut aalassaataannginnerussasoq isumaliutigineqarsinnaavoq, Ulrik Pram Gad oqarpoq.
