Illoqarfeeqqani atugarissaarneq qanoq qulakkeerneqarsinnaava?
Ataatsimeersuarneq ingerlanneqalerpat NORA-mi ilaasortani aalajangiisartut, ilisimasaqarluartut, kiisalu ulluinnarni atuisut nunat avannarlerni atugarissaarluni inooriaatsip atugaanerani unamminartui pillugit oqallissaarissapput.
Nunammi NORA-mi ilaasortat akornanni pisortat sullissiniarnermini ajornartorsiutigisartagaat, tassa inoqarfiusut avinngarusimanerujussui pillugit Nunat tamalaanimi aningaasaqarneq ineriartortitsinerlu pillugit suliniaqatigiiffiup OECD-p misissuititsisimanerata inerneri taamaasillutik qaqilerneqaqqittussanngorput.
Inoqarfigisattami avinngarusimanerujussui ilisarnaatigilluartuuagut. Taamaammat avinngarusimanerujussuatta inukinnerujussuattalu kingunerisaanik nunani avannarlerni atugarissaarluni inooriaatsip naammaginartumik atuutsinniarneqarnera unamminarluinnartuuvoq.
Oqallissaarisullumi saqqummiussuippata ilisimasallit nunani avinngarusimasuneersuunngitsut malinnaavigilluassavaat isumassarsiatsialaasinnaasunillu ilapertuisussatut eqqarsaatigineqarlutik.
Ataatsimeersuarnerup immikkoortuani siullermi pissutsit assigiinngitsut sisamat tamakkiisumik isigalugit qulequtaararineqarlutik saqqummiussuunneqassapput, taakku tassaassapput Atlantiku avannaani nunani aningaasaqarniarneq, politikkeqarneq, oqaluttuarisaaneq kiisalu nunat tamalaat nunanut taakkununnga eqqarsaatersuutigisartagaat.
Ataatsimeersuarnerup immikkoortuata aappaani nunat NORA-mi ilaasortani siunissami atugarissaarluni inooriaatsip atuutsinniarneqarnerani ajornartorsiutaasinnaasussat qulequtarineqassapput. Pisortammi innuttaasunik sullissineri ukiuni makkunani sipaarniarfigineqarlutik politikki aqqutigalugu atorunnaarsiortorneqaleruttorput, taamaammat avinngarusimasunut nuunniaraanni inuisannginnerusuni pisortat neqeroorutigisinnaasaat ilumut aamma atuutsinneqaannassanersut oqallissutigineqassalluni. Aamma inuisattuni inuiaqatigiit ilaqutaasullu akisussaaffigisartagaat qanoq isikkoqartariaqarnersut tamatuma saniatigut oqallisigineqarumaarpoq.
