Ilisimatusartut ujartuisut: Kalaallit Nunaat Issittoq pillugu periusissiortariaqarpoq
- Peter Viggo maaniinngilaq. Forsvarsakademimi pisortaqatinilu aalisariarlutik aallaramilli tutsiuteqqinngilaq.
Pissaanilissuit nunatsinnik soqutiginninnerat pillugu oqallitsitsineq unnukkut ingerlanneqartoq taama aallartippoq. Ilisimatusarfik peqatigalugu aaqqissuussaavoq, ilisimatusartorpaaluillu tutsuigisat Forsvarsakademimeersut – Peter Viggo Jakobsen ilisimaarineqarluarnerpaasortarigunarlugu – oqalugiartuupput.
Peter Viggo Jakobsenili oqallitsitsinerup aallartinneraniit minutsit 15-it missaat qaangiummata takkuppoq – aalisarnerminilu misigiitsoorsimanerarpoq.
Unnullu Kinap, USA-p Ruslandillu nunatsinnik soqutiginninnerat pillugu oqallinnermik aallarnerneqarpoq. Amerikap præsidentiata Donald Trumpip nunatsinnik ukiassariartulermat pisiarinnikkumaneraanera uissuummisitsisorujussuuvoq.
Issittoq eqqissisimanartuujunnaartoq
Ilisimatusartullu unnuup naajartornerani kajumissaaruteqarput: Ingammik amerikamiut soqutiginnerat eqqarsaatigalugu paarlattuanik nammineq piumasaqarneranik ilalimmik Kalaallit Nunaata oqaasissaqarnerulernissani nammineq anguniartariaqarlugulu Issittoq pillugu periusissiortariaqarpoq.
- Sten Kærgaardip majooriusup Issittup eqqissisimanartutut isigineqarnera 2019-imi qaangiunnerarpaa. Pissaanilissuit Issittumi eqqissillutik naalaarulugatillu sulisinnaajunnaarput, majoori Steen Kjærgaard oqarpoq.
AAMMA ATUARUK Nunarput pissaanilissuarnit ukkatarineqartoq: Iluaqutigisinnaavarput
- Trumpimmi USA-p isumannaatsuunissaa pingaartinnerpaavaa. Amerikamiullu isumannaallisaanikkut ajornartorsiorput. Issittumiinnerminni ilatsiinnarpallaarsimapput. Umiarsualivinnik, mittarfinnik umiarsuarnillu Issittup imartaani sikorpassualikkoorutigisinnaasaminnik amigaateqarput. Amerikamiut Ruslandimut Kalaallit Nunaat aqqusaarlugu tikilertupallassinnaapput. Amerikamiut russit Issittumi makitasaarnerarpaat – siunertaqarnerarpaat, siunertatillu ilisimatusarneq sakkuliullugu isertuuppaat. Amerikamiut russit Issittumi sakkutooqarnikkut annertusaaniarsarisoraat, Steen Kjærgaard oqarpoq.
Trumpilu qinigaaqqissanngikkaluarpalluunniit USA nunatsinnut soqutiginnerujussuartuarsinnassaaq.
- Taamaattuarsinnassaaq, aamma Trumpi præsidentiujunnaaraluarpalluunniit, Steen Kjærgaard oqarpoq.
Københavnimut toqqaannartumik sianertartut
Nunatsinniillu Københavnimut aqqut toqqaannartuunera aamma qitiuvoq. Nunattami suliassaqarfiit nunanut allanut tunngasut taamatuttaaq illersornissamut isumannaallisaanermullu politikki akisussaaffiginngimmagit Danmarkimik suleqateqartuarsinnarnissaa pisariaqarpoq. Tamatumanili suleqatigiinnermi pakatsisitaanerujussuit ilaannikkut pisarput. Amerikamiummiukua Københavnimut sooruna sianeqqaartuaannartut? Nuummut toqqaannartumik sianerneq pisariinnerunnginnami?, naalakkersuisuni siulittaasuusimasoq Lars Emil Jonansen (S) tusarnaartut ingiffissaanni sallerni ingissimasoq oqarpoq.
Ilisimatusartut sanileriiaartut: Saamerlermiit Jon Rahbek-Clemmensen, Jørgen Staun, Camilla T.N. Sørensen, Steen Kjærgaard, Peter Viggo Jakobsen aamma Ulrik Pram Gad
Soorlu USA Kitaata sineriaani sumiiffimmi ukioq naangajallugu imarortartumi umiarsuarminut sorsuutaasunut umiarsualiviussangatinneqarpoq. Nunatta Ruslandip USA-llu akornanni inissisimanera taakkununnga pingaaruteqartorujussuuvoq. Taamaattumik umiarsuaviliorfiginissaa imminut akilersinnaanersoq oqallisigaat, tamannalu nunatsinnit soqutiginartinneqartorujussuuvoq.
Peter Viggo Jakobsenip oqaatigaa, Nuummi Københavnimilu atorfilittat politikerillu attaveqatigiinnermikkut oqaloqatigiilluarsinnaanerujussuusariaqartut.
- Amerikamiut Københavnimut sianertarput, Købanhavnimiittullu Nuummut sianertarput. Københavnimiittut Nuummiittullu attaveqatigiilluarsinnaanerusariaqarput, taamaaliorunimmi naligiissumik oqaloqatigiinneq aatsaat angussammassuk, Peter Viggo Jakobsen oqarpoq.
Tusarnaarnikuunngillat
Lektorip Jon Rahbek-Klemmensenip IA-mi siulittaasuusimasup Sara Olsvigip siunnersuutaa iluaraa: Pissaanilissuit soqutiginninnerat aallaavigalugit iliuuseqarnissatsinnut najoqqutassatsinnik nunatsinni suliamik Issittoq pillugu periusissiutsiarta.
- Kalaallit Nunaata pissaanilissuit soqutiginninnerisa sutigut iluaqutigisinnaanerlugu isumatusaartumik nammineq isumaliuteqarnissaa isumassarsialatsiaavoq. Tassuunatigut suut angusinnaavisigit, suullu piumasaqaatigisinnaavisigit? Taamaammat isumaqarpunga nunassinni nammineq suliassinnik Issittoq pillugu periusissiorussi isumatusaarnerussasoq, lektori Jon Rahbek-Klemmensen oqarpoq.
- Kalaallit Nunaanni politikerit periarfissatik qanoq atorluassaneritsik eqqarsaatigeqqissaarluartariaqarpaat. Kalaallit Nunaat periusissaminik aatsaat qulaajaareerpat naligiissumik oqaloqatigiittoqarsinnaanngussaaq, Peter Viggo Jakobsen taama ilassuteqarpoq.
AAMMA ATUARUK Kalaallit meerartaasa ikiorneqarnissaat, akissarsiat assigiit nunattalu sammineqarnera
Taama ilassuteqarluni oqareersorlu tusarnaartut ilaat tassa naalakkersuisuni siulittaasuusimasoq Aleqa Hammond (NQ) mikrofonimik isaassivigeqquvoq. Taassumammi Peter Viggo Jakobsen isumaqatiginngilluinnarpaa:
- Nunatsinni politikeriusugut tamanna ukiorpassuarni suaarutigisareerparput, Danmarkimili nunanut allanut ministeriaqarfimmit naamivik tusaaneqarnikuunngilagut, Aleqa Hammond oqarpoq.
Isumannaallisaanermut politikkimik ilusilersueqatigiissasut
Danmarkip nunanut allanut ministeriata Jeppe Kofoedip Socialdemokratineersup nalunaarutigeqqammerpaa, nunatta Savalimmiullu naalagaaffeqatigiinnermi politikkimut nunanut allanut isumannaallisaanermullu tunngasumut oqartussaanerulersitaasussanngornertik erinisuutigisinnaagaat. Kalaallit Nunaat, Savalimmiut Danmarkilu nunanut allanut isumannaallisaanermullu politikkimik ilusilersueqatigiissapput, Jeppe Kofoed Politikenimut taama oqarpoq.
Danmarkimi ministeriuneq Mette Frederiksen KNR-imit upernaaq apersorneqarnermini taamatorpiaq aamma neriorsuuteqarpoq.
Periusissiassarmi USA-p, Ruslandip Kinallu nunatsinnut Issittumullu annertusiartortuarsinnartumik soqutiginninnerujussuat ilutigalugu qulakkiigassarpassuit qulaajarneqarnissaannut tunngaviusussaassaaq.
