Ilisimatooq isumasiuineq pillugu: Siumut siuariarpoq, sulili isumannaarneqanngilaq

Savalimmiormiut suliffeqarfiutaanik misissuisartumik, Aperaa.gl, KNR-imit iminneqarluni qinersisartunik isumasiuinerani nutaarluinnarmi takuneqarsinnaavoq Siumumeersup, Aki-Matilda Høegh-Damip, Inuit Ataqatigiinneersullu, Aaja Chemnitzip qinigaaqqissinnaanerat.

Maria Ackrén, inuiaqatigiilerinermut aamma inuussutissarsiornermi aningaasaqarnermut ilisimatusarnermut immikkoortortaqarfinni pisortaasoq, naapertorlugu Inuit Ataqatigiit Siumullu inissisimalluarnerisa isumaiuinerup ersersikkaa uissuumminanngilaq.

- Partiit taakku marluk annerpaat taaguunneqarnerpaasimanerat uissuumminanngilaq. Inernermik allaanerusumik takussangutta 1998-imut utissaagut. Taamani Atassummeersoq Siumumeersorlu qinerneqarput. Atassut taamani aamma partiit anginersat ilaraat folketingimullu qinersinermi siuttuulluni, taanna oqarpoq.

AAMMA ATUARUK Isumasiuineq: Høegh-Dam Chemnitzilu Folketingemut taaguunneqassaqisut

Qinersisartunik isumasiuineq ataasinngorneq oktobarip 24-anni ingerlanneqarpoq, isumasiuinermi peqataasut 578-it novembarip aallaqqaataanni folketingimut qinersisoqarpat partii sorleq qinissanerlunikku ilaatigut taavaat.

Naak inernerit qularnartortaqaraluartut Maria Ackrénip oqaatigerusuppaa IA-p qinersisartui ikileriarsimasut isumasiuinerup ersersikkaa. Folketingimut qinersinermi kingullermi partii taanna siuttuuvoq, maannali Siumut nuannarineqarnerulersimarpasippoq.

- Isumasiuinermi uani kisitsisitigut tamanna qularnartortaqangaatsiarpoq, kisianni takusinnaavarput Siumut nuannarineqarnerpaarpasittoq, Maria Ackrén oqarpoq.

Isumasiuinermi peqataasut 41,8 procentii Siumumeersumik qinersiniarput, tamanna 2019-imi folketingimut qinersinermut sanilliullugu 11,5 procentimik siuariarneruvoq. 24 procentiilu Inuit Ataqatigiinneersumik qinersiniarput, taamaasilluni IA 10,3 procentimik kinguariarpoq.

Amerlasuut suli nalornisut

Isumasiunermi aperineqartut 27 procentii kina qinissanerlunikku suli aalajangiussimanngilaat. Kalaallit Nunaanni qinersisinnaasut 41.000-t sinnilaarmagit qinersisussat amerlasuut suli unammissutigineqassapput.

- Inuit piffissaq kingulleq atorlugu ullormi qinersivimmi sorleq qinissanerlunikku utaqqisaraat nalinginnaavoq, Maria Ackrén Ilisimatusarfimmeersoq oqarpoq.

Taava partiit piffissaq kingulleq tikillugu qinersisartunut imminnut pilerinarsarnissaannik tamanna isumaqarpa?

- Aap, taama oqarsinnaavunga. Inernissaa suli isumannaarneqanngilaq, taanna oqarpoq.

Nangaassutit pinngitsoorneqarsinnaanngillat

Qinersisartunik isumasiuinerit qularnartortaqartuaannarneri erseqqissarnissaa Maria Ackrénip erseqqissarpaa.

Aperaa.gl aqqutigalugu misissuineq aallaavigissangaanni isumasiuineq aallaavigigaanni, kajumillutik peqataasartut apersornerannik tunngaveqarpoq. Inuit 578-it oqarasuaatigut angallattakkakut qinerrsinermut tunngasunik arlalinnik apeqquteqarfigineqarput.

Naak ilaatigut, suiaassuseq, ukiut najukkallu isiginiarneqaraluartut isumasiuinermi inernerit pimooruppallaarneqassanngillat, Maria Ackrén isumaqarpoq.

- Qinersisartunik isumasiuineq tutsuiginartooqqullugu inuit 700-t missaanniittut aperineqakkajuttarput, Maria Ackrén oqarpoq.

- Taanna maannamut kisiat pigaarput, taannalu maannakkut qinersisartut sorleq qinerumaarnerannik takunninnissamut mianersortumik atorneqarsinnaavoq.

Tassalu novembarip aallaqqaataanni qinersinerup qanoq inerneqarsinaanera suli apeqqutaavoq.