Isumasiuineq: Høegh-Dam Chemnitzilu Folketingemut taaguunneqassaqisut
Folketingemut qinersinissamut Kalaallit Nunaanni qinersisartunik isumasiuisoqarpoq.
Savalimmiormiut suliffeqarfiutaat, Aperaa.gl, KNR-mit iminneqarluni qinersisartunik 578-nik ataasinngornermi isumasiuivoq.
Isumasiorneqartut akissutaat aallaavigalugit partiit Folketingemut ilaasortanngortussat maanna ilaasortaatitaqareerput. Tassa Siumut Inuit Ataqatigiillu. Taakkuami isumasiorneqartunit nuannarineqarnersaapput. Peqataasut 41,8 procentii Siumumeersumik 24 procentiilu Inuit Ataqatigiinneersumik qinersiniarput. Demokraatit nuannarineqarnernut pingajuullutik isumasiuinermi peqataasut 16,2 procentiinit qinerneqassagaluarput.
Inuit Ataqatigiit Folketingemut 2019-mi qinersinermut sanilliukkaanni maanna alarneqarsimaqalutik isumasiunermi 10,3 procentinik kinguariarpoq. Siumut nuannarineqarnerulersimalluni piffissami tassani 11,5 procentinik siuariartoq. Demokraatit aamma nuannarineqarnerulersimallutik 4,9 procentimik siuarput.
Qineqqusaartullu ataasiakkaassagaanni Siumumeersoq, Aki-Matilda Høegh-Dam, Inuit Ataqatigiinneersorlu, Aaja Chemnitz parteeqatiminni allanit piukkunneqarnerujussuupput. Isumasiunerit inerneri naapertorlugit taakkua Folketingemut ilaasortanngoqqissapput.
Nunatsinni qinersisinnaasut partiimik sorlermik Folketingimut 2022-mi qinersinermi taasissamaarnersut missiliorusullugu, KNR-ip misissueqqissaartarfik Aperaa.gl inunnik isumasiuisippaa.
Nunatsinni qinersisinnaasuni 578-it inunnik isumasiuinermi peqataapput, peqataasullu taakkua nunatta inuisa agguarsimanerinut naapertuuttuupput. Tassalu suiaassusaat, ukiui najugaqarfiilu isumasiuinermi aallaaviupput.
Taama periuseqarluni isumasiuinerup inernera nalorninartoqartuaannarpoq. Isumasiuinerullu uuma inernerata nalorninarnerpaaffia +/÷ 4,7 procentpointiuvoq.
Demokraatini Anna Wangenheim piukkunneqarneroqaaq, soorlu aamma Naleqqap siulittaasorisimasaa, Hans Enoksen, partiimini piukkunneqarnerpaasoq. Atassummeersut assigiikannersumik piukkunneqarput.
Qinersisartunik isumasiunermi peqataasut 578-sut 85 procentii illoqarfinni najugaqarput, 15 procentiilu nunaqarfinni najugaqarlutik.
Qinersisinnaasunit 41.000-nit amerlanerusunit affaat inorlugit 2019-mi qinersiartorput. Maanna isumasiunermi aperineqartut 27 procentii qinersiartornissminnik suli aalajangiussisimanngillat. Tassalu qinersiartussanerlutik naluaat.
