Ilisimatooq: Blinkenip tikeraarnera inussiarnisaarniarluni sukkasuumik tikeraarneruvoq
- Paasisakka malillugit ataqqinninniarnermik oqalugiarneruneruvoq, Ulrik Pram Gad oqarpoq.
Taanna Dansk Institut for Internationale Studierimi naalagaaffeqatigiinneq naalagaaffiullu allanut attaveqarnera pillugu ilisimatuujuvoq. Taamaammat amerikamiut nunanut allanut tunngasunut ministeriata Kangerlussuarmut akunnerni tallimani tikeraarnera qanimut malinnaaffigaa.
Sunami oqaatigineqarpa sunalu toqqaannanngitsumik oqaatigineqarpa?
- Inuit imminnut qanoq nuannariitsiginnerat aamma qanoq atassuteqarluartiginerat pillugu oqalunneruvoq. Blinkenip tikeraarnera pingaartumik inussiarnisaarnermik tikeraarnerusoq ersarippoq, Ulrik Pram Gad oqarpoq.
Ikinngutigiikkusuttut
Tikeraartoqarnerani politikkikkut isumaqatigiissuteqartoqanngilaq. Blinken Reykjavikkimi Issittumi Siunnersoqatigiinni ataatsimeeqataareerluni toqqaannartumik Kangerlussuarmukarpoq. Siunnersoqatigiit USA-p nammineq aamma ilaasortaaffigaa.
- Issittumi ataatsimiinnermut peqataajartorluni angalagaanni taava iluatsillugu Kalaallit Nunaannukarluni ikinngutigiilluarusunnermik takutitsiartortoqarsinnaasoq takutikkusunneqarpoq, Ulrik Pram Gad oqarpoq.
AAMMA ATUARUK Blinken qulimiguulimmik Sermersuarmeereerluni: Silap pissusiata allanngoriartornera annilaarnarpoq
Ministerip tikeraarnera naggaserlugu Múte B. Egede, Pele Broberg aamma Jeppe Kofod peqatigalugit tusagassiortunut katersortitsisoqannginnerani Sermersuaq qulimiguulimmik qulaavaneqarpoq.
Tassanilu Blinkenip sammineq ataaseq tusagassiortunut katersortitsinermi erseqqissaatigaa – tassalu silap pissusiata allanngoriartornera. Taannalu oqarpoq:
- Kalaallit Nunaata kangerluisa, qaqqaasa sermillu silap pissusiata allanngoriartornerata ilungersunarnerata annertussusaanut qanorlu sukkatigineranut eqqaasitsissutissaavoq sakkortooq. Tamatumanik suleqatikkalu sermeq qulaallugu ullumi angalaarnitsinni takunninnissamut periarfissaqarpugut. Nunarsuup kissatsikkiartornerata kingunerisaanik sermip qanoq sukkatigisumik aakkiartornera takusinnaavarput.
Blinken qulimiguulimmi Naalakkersuisut siulittaasuat, Múte B. Egede ilagalugu. Assi: Scanpix
Tamannalu amerikamiut naalakkersuisorisimasaanit allaanerulluinnarpoq. Donald Trumpip USA nunat tamalaat akornanni isumaqatigiissutinit ilaagunnaartippai – matumanilu Parisimi silap pissusia pillugu 2015-imi isumaqatigiissut ilaalluni.
- Isumaqarpunga amerikamiut aqutsisuisa nutaat oqarnissartik pingaartikkaat: Okay, silap pissusiata allanngoriartorneranut atatillugu malinnaaleqqippugut, Trump ilaatinneqanngilaq. Silap pissusiata allanngoriartornera ajornartorsiutaanera upperaarput, inunnit pilersitaasoq upperaarput, iliuuseqarfigineqarnissaanullu iliuuseqarnissamut salliorusuppugut, Ulrik Pram Gad oqarpoq.
"Kalaallit Nunaat silap pissusiata allanngoriartorneranut assilialiunneqartarpoq"
Sara Olsvigip taanna isumaqatigaa. Taanna IA-mit naalakkersuisuunikuuvoq, maannakkullu nunatta USA-llu akornanni sillimaniarnermut politikkimut atatillugu atassuteqarnermut tunngasumik ph.d.-liorluni.
Amerikamiut nunanut allanut tunngasunut ministeriat Kangerlussuarmut akunnerni tallimani ippassaq tikeraarpoq.
Taassuma Pele Broberg, Múte B. Egede aamma danskit nunanut allanut tunngasunut ministeriat Jeppe Kofod peqatigalugu Sermersuaq qulimiguulimmik angalaarpaat Black Ridgemukarlutillu.
Tikeraarnera tusagassiortunik katersortitsinermik naggaserneqarpoq.
Blinken Reykjavikimi Issittumi Siunnersoqatigiit ataatsimiinnerani peqataareerluni tikippoq.
Taanna ataasinngormat Københavnimiippoq, tassanilu Pele Broberg ilaatigut aamma ataatsimeeqatigalugu.
- Blinkenip aamma præsident Bidenip naalakkersuisuisa nutaajuneranni nunarsuarmioqatigiinnut silap pissusiata allanngoriartorneranik akiuiniarnertik qanoq pimoorutsiginerlugu oqariartuutiginiarparsippaat.
- Tassa Kalallit Nunaannut nunarsuarmioqatigiit akornanni silap pissusiata allanngoriartorneranut assilissatut atorneqartartumut angalanermikkut, taassumallu aamma erseqqissumik oqaatigineratigut tusagassiortunik katersortitsinermi tamanna takutippaa.
Sara Olsvigip tusagassiortunik ippassaq katersortitsineq aamma malinnaaffigaa. Katersorttsinermilu itinerusumik sammisaqartoqarpallaanngitsoq taanna isumaqarpoq. Assersuutigalugu nunatta USA-llu akornanni isumaqatigiissuteqartoqangajalernersoq paasisaqanngitsugut, Sara Olsvig oqarpoq.
Tassumali Blinkenip susassaqarfiit nunatta Danmarkimit tigoreersimasai erseqqissaatigigai maluginiarpaa.
- Blinkenip oqaasii immikkut maluginiagassat ukuutippakka Kalaallit Nunaata USA-llu akornanni suleqatigiinnerup nanginissaanik suliassaqarfiillu Kalaallit Nunaata nammineq akisussaaffigisaasa iluanni piusut suleqatigiiffiginerunissaanik oqaaseqartoq. Tamannalu isumaqarpunga Kalaallit Nunaata USA-llu toqqaannarnerusumik suleqatigiinnermik ingerlatsinerata annertusarneqarnissaanik isumalittut paasisariaqartoq, Sara Olsvig oqarpoq.
