Ilisimasalik: Artorsaatillit misigisimaqatigisinnaasariaqarpagut
- Isumaqarpunga tusarnaartuartassasugut misigissusitsinnillu akuersaarnermik takutitsilluartarnissarput pingaaruteqarpoq.
Nunatsinni imminut toqunnermut pinaveersaartitsinermut ilaatigut Paasimi ukiuni arlalinni suliaqarsimasoq, Arnârak Patricia Bloch taama oqarpoq.
AAMMA ATUARUK Politimesteri: Nunatsinni imminut toquttu amiilaarnaannartumik amerlapput
Nunatsinni imminut toquttut taama amerlatigisut qanoq iliornikkut ikilisinneqarsinnaanersut KNR-imiit nunarsuaq tamakkerlugu imminut toqunnissamik pinaveersaartitsinermut ullumi ullorititami apeqqutigaarput.
Ikiorneqarnissat pisariaqrtippik?
Imminnut toqunnissamik eqqarsaateqaraanni imaluunniit kisimiittutut misigisimagaani Tusaannga oqarasuaat 801180 imaluunniit sms 1899 kinaassutsimik nalunaaruteqaqqaarani oqaloqateqarnissamik pisariaqartitsigaanni attavigineqarsinnaavoq.
Tusaanga pillugu uani paasisaqarnerusinnaavutit.
Taassuma oqarnera naapertorlugu imminut toqunneq eqqartulerneraniit pinaveersaartitsineq aallartittarpoq.
- Misigissutsinik taamaattunik eqqartuineq peqqissutsimut iluaqutissaqartarnera, soorlu paasineqarluni misiginneqatigineqarneq, tamakkua aamma timiminni malugileraangamikkit iluarisarpaat.
Imminut toqunnissamik eqqarsaateqartut inoqatiminnut saaffiginninnissamulluunniit paqumisussinnaasartut misissuinerup takutippaa.
- Misigissuserparparpassuarnik nassataqartarami taavalu aamma annernarluni. Soorunami annernartumiinnissarput naalliunnartumiinnissarput ilaanni artungajassinnaasarparput taamaakkami immaqa aamma taamaalilluta ungasinniarsinnaasarpagut.
Arnâraq Patricia Bloch
Foto: Privatfoto
Misigissutsit eqqartornissaat tamatigut ornigineqartanngikkaluartoq taamaattoq Arnârak Patricia Blochip mianersuussassaqartugut naqissuserpaa.
- Taavalu eqqartuusserpalaartutut pissuseqannginnissarput. Inuit qimagaasimasut immaqaluunniit eqqugaanikut pisariaqartitsisarput asanninnermik tuniorarluarneqarnissaat tapersersorluarneqarnissaallu.
Septembarip ulluisa qulingat nunarsuaq tamakkerlugu imminut toqunnissamut pinaveersaartitsinermut 2003-miilli ukiut tamaasa ulloritinneqarpoq.
Suliniaqatigiiffiit marluk the International Association for Suicide Preventionip (IASP) World Health Organizationillu (WHO) suleqatigiillutik ulloq pilersippaat.
WHO-p kisitsisaatai naapertorlugit, nunarsuaq tamakkerlugu imminut toquttut ukiumut 700.000-it missaanniittarput.
Nunarput imminut toquttut pillugit nalunaarsuusiornermi kingullermi kisitsisinit 2019-imeersunit aallaavilimmi ilaatinneqanngilaq.
Nunami Lesothomi imminut toquttoqarnerpaavoq. Lesothomi inuit 100.000-iugaangata 72,4-t imminut toqussimasutut 2019-imi nalunaarsorneqarput.
Nunatsinnut kisitsisinut nutaanerpaanut sanilliussissagutta, nunatsinni inuit 100.000-iugaangata 73-it imminut toquttutut nalunaarsorneqarput.
Tusarfik: WHO
Qanoq oqassalluta nalornigaluarutta ajunngilaq
Misigisimagaannilu artornartunik oqaloqateqarnissamut piareeqqanani, taava ingerlatitseqqiisinnaaneq sakkussaq minnerpaasariaqartoq taanna oqarpoq.
- Ingerlatitseqqiisinnaaneq soorlu psykiatrimut, napparsimmavimmut, kommunimut immaqaluunniit politiinut, iliuuseqarneq.
Danmarkimi inatsisit tunngaviusut naalagaaffeqatigiinni atuutilerneraniit ukiut qulit missaat qaangiunnerannit nunatsinni imminut toqunneq ajornartorsiutaalertoq Nunarsuarmi peqqinnissamut tunngatillugu kattuffissuup, WHO-p misissuinerata takutikkaa, Arnârak Patricia Bloch oqaluttuarpoq.
- Kinaassutsimik annaasaqarneq piorsassimassutsimillu kulturinik ileqqunik allanngorsagaaneq. Taakku paasineqarnikuupput imminut toqunnermut aamma patsisaaqataasinnaasut, ajornartorsiut taanna nunatsinnut takkuppoq aatsaat moderniseringip kingorna, 1950-ip kingorna.
Taanna oqarpoq nangillunilu:
- Inuk inuunermini pingaaruteqarluinnarpoq avatangiisiminut atassuteqarluni misiginissaa. Pingaartutut atorfissaqartutut misigisimanissaa pingaaruteqarpoq.
Pikkorissaasarnerit ileqqutsinnut tulluussarneqartariaqarput
Imminut toqunneq pillugu pinaveersaartitsinerni pikkorissaanerit amerlanertigut danskisut ingerlanneqartarput, nunatsinnilu najugallit 9 procentii sinnerlugit kalaallisut oqaaseqartuummata pikkorissaanerit nunatsinnut tulluussarneqartariaqartut Arnârak Patricia Blochip tikkuarpaa.
- Nutseqattaarluta pileraangatta oqaatsit marlunnik ingerlaleraangatta tusarnaartuulluni issialluni qasunarsisarami. Ingammik immaqa taama sakkortutigisumik misigissusileritilluta, taavalu pisariaqartitsineqarput taama annertutigitillugu pikkorissarnerillu taama akuttulluinnartigitillugit, isumaqarpunga kalaallinut tulluarsarluarnissaa pingaaruteqarluinnartuusoq.
Nunarsuaq tamakkerlugu imminut toqunneq akiorniarlugu ullumi ullorititaasoq nunarput tamakkerlugu malunnartinneqassaaq.
Nunatsinni illoqarfiit aqqanillit nunaqarfiillu 13-it sammisassaqartitsinissamut aningaasaliiffigineqartut naalakkersuisunit ilisimatitsipput.
Sumiiffigisarni sunik aaqqissuussisoqarnersoq kommunerisappit facebookimi quppernermi takusinnaavat.