ALLAATIGISAQ ICC Kalaallit Nunaata folketingimut qinigassanngortittunut kissaatai

Nunatta Folketingimut ilaasortaatitassaannut marluusunut KNR-ip peqatigiiffiit kattuffiillu assigiinngitsut qinnuigisimavai taakkununnga allagaqaqqullugit. Tassani Folketingimi suliassatut pingaartinnerpaasaat allaasereqquneqarlutik.

ICC Kalaallit Nunaat Inuit Issittormiut Kattuffianni (ICC) nunat ilaasortaasut sisamaasut ilagaat. Naggueqatigiit inuit Tjukotkami, Alaskami, Canadap issittortaani Nunatsinnilu inuusut 160.000-it missaanniittut soqutigisaasa illersorneqarnissaat saqqumilaartinnissaallu pingaarnertut sulissutigaagut.

ICC Kalaallit Nunaata soqutigisaqaqatigiiffiit assigiinngitsorpassuit aqqutigalugit innuttaasut siammasissumik sinniisuuffigai. Nunatsinni qinikkatut qullersaasut, Inatsisartut, ICC-p pilersinneqarnerani allakkiaq 1980-imi akueraat, taamaattumillu ICC naalakkersuinikkut pituttorsimanngitsumik suliniaqatigiiffiuvoq. Taamaammat ICC, suliniaqatigiiffittut, qinigassanngortittut arlaannik salliutitsilluni tikkuaasinnaanngilaq. Kina kalaallit soqutigisaannik Folketingimi isumaginnittussatut piukkunnerlugu qinersisartut juunip 18-iani namminneq aalajangigassaraat!

Namminersornerup eqqunneqarneratigut Kunngeqarfik qimallugu naalagaaffittut namminersortutut imminut suaaruteqarsinnaalerpugut, tamannalu pissaaq kissaatigilerutsigu aammalu piareersimasutut misigisimalerutta. Tamannali piviusunngortinnagu, Savalimmiut assigalugit, Folketingimi marlunnik sinniisuutitaqarpugut kalaallit soqutigisaannik danskit inatsisiliornerisa ataanniittunik isumaginnittussanik.

Inuttut pisinnaatitaaffiit
Inuttut pisinnaatitaaffiit pillugit suliaqarnerup annersaa, tamatumunnga ilaallutik nunap inoqqaavisa pisinnaatitaaffii, Naalagaaffiit Peqatigiinni pisarpoq. Kalaallit Nunaat, naalakkersuinikkut allatigulluunniit Naalagaaffiit Peqatigiinni sinniisuutitaqanngilaq, danskilli aallartitaannut danskit nunanut allanut tunngasunut ministereqarfiata siuttuuffigisaanut ilaasarluni. ICC Naalagaaffiit Peqatigiit Aningaasaqarnermut Inooqatigiinnermullu Siunnersuisoqatigiiffianni - ECOSOC-imi - Kategori II-tut ilaasortaavoq. ICC Kalaallit Nunaat taamaalilluni Naalagaaffiit Peqatigiit Nunat Inoqqaavisa Ataavartumik Isummersoqatigiiffiata - UNPFII-p pilersinniarneqarneranut aammalu Naalagaaffiit Peqatigiit Nunap Inoqqaavisa Pisinnaatitaaffii pillugit Nalunaarutaata - UNDRIP-ip suliarineqarneranut kiisalu nunat inoqqaavisa pisinnaatitaaffii pillugit suliniutit allat arlallit annertuumik sunniuteqarfigisimavai. Kingullertigullu nunat inoqqaavisa nunanit tamanit peqataaffigineqartumik ataatsimeersuarnerisa siullersaat ingerlanneqarpoq, tassanilu inassutigineqartut pingaarnerit tassaapput ajunngitsumik isumalimmik oqaaserineqartut tamaasa, nunat ataasiakkaat inatsisiliornerinut ilanngunneqarlutik maanna atortuulersinneqassasut.

ICC Kalaallit Nunaata suliami tassani Namminersornerullutik Oqartussat / Namminersorlutik Oqartussat, danskit nunanut allanut tunngasunut ministereqarfiat aammalu folketingimut ilaasortaatitavut qanittumik suleqatigiuarsimavai. Folketingimullu qinersinerup kingorna sammisat taakku immaqa siornatigumut naleqqiullugit suli pingaarnerulissapput, ICC Kalaallit Nunaata tungaanit qulaani taakkartorneqartut peqatigalugit timitaliinissap qanoq ingerlanneqarsinnaaneranut siunnersuusiuleruttormat. Taamaammat folketingimut ilaasortanngorumaartussat nunanut allanut tunngasunik paasisimaqarluartuunissaat aammalu nunat inoqqaavitut pisinnaatitaaffitta nunarsuarmioqatigiinnit akuerineqarsimagaluartut, pisinnaatitaaffiit taakku danskit kalaallillu inatsisiliornerinut ilanngunneqarnissaannut aqqutissap suli takisuupilussuuneranik paasinnilluarsimanissaat ICC Kalaallit Nunaannut pingaaruteqarpoq.

Inuttut pisinnaatitaaffiit aammalu avatangiisit pillugit suliaqarnitsinnut tunngatillugu, Danmarkimi Nunanut Allanut Tunngasunut Ministereqarfik ICC Kalaallit Nunaannik pitsaasumik angusaqarfiusumillu oqaloqateqartuaannarsimavoq. Taamaammat aamma Nunanut allanut tunngasunut ministereqarfimmit aningaasatigut tapiiffigineqartarsimanerput qujamasuutigaarput. Taamatulli tapiissuteqartarneq 2016-imi taamaatinneqassaaq, taamaammat tapiiffigineqarnissamik isumaqatigiissutip ukiunut sisamanut atuuttussamut Folketingimi ilaasortariligassatta tapersersuinissaannik kaammattorusuppagut.

Silap pissusiata allanngoriartornera
Silap pissusiata allanngoriartornera nunarsuullu silaannaata kissatsikkiartornera pissutigalugit Issittoq isiginiarneqarnerulerpoq. Qalasersuaq siornatigut tassaasimavoq angujuminaatsoq inuit namminneq ataqqineqaatissartik pillugu ornigartagaat. Maannakkut taamaakkunnaarsimavoq. Nalagaaffiit tallimat Issittup Imartaani oqartussaaffigisamminnik annertusaanissartik ilungersuutigaat, Issittup Imartaata pisuussutinik uumassusilinnik uumaatsunillu peqarluarnissaa ilimagineqarluni.

Issittup imartaani imaata sikuata annikilliartornerata peqatigisaanik umiarsuarnik angallaffiunera aamma annertuseriangaatsiarsinnaavoq. Umiarsuit takornariartaatit nunatta imartaani angalasut ukiuni kingullerni malunnaatilimmik amerleriarsimanerat aamma takusinnaavarput. Takornariartitseriaaseq nutaajunerusutut oqaatigineqarsinnaasoq suliffissanik nutaanik pilersitsillunilu inuiaqatigiinnut iluaqutaasussamik aningaasatigut iluanaaruteqartitsisinnaavoq, umiarsuarujussuilli taakku aamma ajutooratarsinnaapput. Titanicitut Hans Hedtoftitulluunniit umiusoqarsinnaanera soorunami aarlerinarnerpaavoq. Taamaammat upalungaarsimaniarnermik pitsaasumik pilersitsinissamut Naalagaaffeqatigiinni periarfissaasut qinigassanngortittut eqqumaffigeqqissaartariaqaraat isumaqarpugut.



Issittumi Siunnersuisooqatigiit
Naalagaaffiit Peqatigiinnitulli Kalaallit Nunaat naalagaaffiit suleqatigiiffianni Issittumi Siunnersuisooqatigiinni nammineerluni sinniisuutitaqanngilaq, Naalagaaffeqatigiilli Siunnersuisooqatigiinni suleqatigiissitanilu aallartitaanut peqataasarpoq. ICC Ataavartumik Peqataasutut pingaarutilimmik inissisimavoq. Nunat ataasiakkaat suleqatigiissitani sorlerni inissisimanissaat ICC-mit agguataarneqarsimalluni. ICC Kalaallit Nunaatalu ilaatigut kviksølvi pillugu isumaqatigiissuteqarnissaq anguniarlugu isumaatigiinniarnerit iluatsitsiffiulluartumik peqataaffigisimavai.

Issittumi Siunnersuisooqatigiit immikkuullarissumik aaqqissugaapput, naalagaaffinnit issittumi territoriaqartunit arfineq-pingasunit peqataaffigineqarlutik, kiisalu nunat inoqqaavisa issittormiut suliniaqatigiiffii arfinillit Ataavartumik Peqataatinneqarlutik. Danmark, Savalimmiut Kalaallillu Nunaat pissutigalugit issittumi naalagaaffiuvoq, Kunngeqarfillu - Danmarkip nunataa anginngikkaluartoq - Issittumi Siunnersuisooqatigiinni annertuumik aammalu naligiissumik inissisimaffeqarluni.

Issittumi Siunnersuisooqatiginni suleqatigiinnerup annertusarneqarnissaa ICC Kalaallit Nunaata pingaartippaa, Siunnersuisooqatigiit issittumi soqutigisaqaqatigiinnik allanik suleqateqarnini annertusarsinnaanngorlugu. Nunat assigiinngitsut Siunnersuisooqatigiinni alaatsinaattutut inissisimalernissaminnik noqqaasimapput, tamannalu akuerineqarluni. EU-p tamanna angunngilaa - tamatumunngalu suna pissutaanersoq tamatta nalugunanngilarput - tassalu ilaatigut EU-p puisit amiinut tunngatillugu politikkerisaa, piniartunut Davisstrædimut sineriaqartunut innarliisimasoq. ICC Kalaallit Nunaata danskit kalaallillu oqartussaasui kiisalu kalaallit Folketingimut ilaasortaatitaat marluusut suleqatigalugit EU-p pitsaanngitsumik politikkeqarnerminik taamaatitsinissaa sulissutigisimavaa. Puisillu amii pillugit politikkimut tunngatillugu EU-mit saamanerusumik pissuseqartoqaleraluartoq suliaq suli naammasseqqajanngilaq. Nunatsinni qinigassanngortitatta Folketingip Kalaallit Nunaannut tunngasunut ataatsimiititaliaani isummersoqatigiiffiusunilu attuumassuteqartuni allani suliaq taanna kivissinnaasariaqarpaat.

Folketingimut ilaasortat nunatsinneersut suleqatigiissitani assigiinngitsuni Issittumut Nunat Inoqqaavinullu tunngassuteqartuni annertuumik suliaqarsimapput. Ilaatigut Issittumi inatsisartunut ilaasortat Ataatsimiititaliaanni - SCPAR-imi, Issittumi Siunnersuisooqatigiinni aamma alaatsinaattutut inissisimasumi, sulineq ICC Kalaallit Nunaata tungaanit qujassutigaarput.

Folketingimi siunissami sulinermut neriuuteqarfigisatta aamma ilagaat folketingimut ilaasortanngortut piumassuseqarlutik eqeersimaarlutillu isummersoqatigiiffinni issittumi nunat inoqqaavisa soqutigisaqarfiini tamani peqataasarnissaat.


Danskit iliuusissatut pilersaarutaat
Nunat inoqqaavisa pisinnaatitaaffiisa akuerineqarnissaannik suliaqarneq Danmarkip nunatut siuttuuffigisimavaa. Danmarkip nunani siulliit ilaattut nunat inoqqaavinut tunngatillugu iliuusissatut pilersaarusiornissaa Folketingimut ilaasortap nunatsinneersup aqqutissiuuppaa. Aammattaaq Ruslandimi nunat inoqqaavisa iliuusissatut pilersaarummut tassunga ilanngunneqartussanngorlugit allanngortinneqarnissaa folketingimut ilaasortap nunatsinneersup aqqutissiuussaraa.

ICC Kalaallit Nunaat Danmarkimi NGO-tut suliniaqatigiiffiit arlallit peqatigalugit iliuusissatut pilersaarummut tassunga kingornatigullu allanngortinneqarneranut immersueqataanissamut qaaqquneqarsimapput.

Kunngeqarfiup Danmarkip 2011-2020-mut Issittumut Iliuusissatut pilersaarutaata suliarineqarneranut ICC Kalaallit Nunaata toqqaannartumik peqataatinneqannginneranut suna nassuiaatissaanersoq ilisimanngilarput, nunalli inoqqaavisa soqutigisaasa amerlanertigut isiginiarneqarsimanerat takusinnaavarput.

Iliuusissatut pilersaarutit taakkartorneqartut Issittumi nunat inoqqaavisa kalaallillu soqutigisaannut attuumassuteqartunik iliuusissatut pilersaarutituaanngillat. Periarfissarli manna iluatsillugu folketingimut ilaasortanngorumaartussanut kajumissaarutigissavarput iliuusissatut pilersaarutit atuuttut iluarsineqassatillugit imaluunniit nutaanik pilersitsisoqassatillugu ICC Kalaallit Nunaannik tamatigut oqaloqateqartaqqullugit. ICC-mi nunani tamalaani annertuumik attaveqarfigisaqarpoq. Namminersorlutik Oqartussat Naalagaaffeqatigiit aallartitaasigut taamaallaat peqataaffigisaanut naleqqiullugu peqataaffigisavut amerlanerupput.

Inuiaqatigiit
Nunatsinni innuttaasut ilarpassuisa juunip 18-iani qinersinermi qinigassanngortittumik qinersisartup nammineq pingaartitaminik suliaqarusuttumik qinersissapput. ICC Kalaallit Nunaata qinersisartut kajumissaarusuppai qinigassanngortittunik inuiaqatigiinnut pitsaanerpaasussaq anguniarlugu sulerusuttunik qinerseqqullugit. Tamatumanilu eqqarsaatigaarput inuiaqatigiinni aalajangiinerni pingaarutilinni tamani innuttaasunik peqataatitsinikkut tamat oqartussaaqataanerisa nukittorsarneqarnissaat.

ICC Kalaallit Nunaata kalaallit danskillu NGO-i peqatigalugit amerlasuunik piginnaaneqarpoq, taakkulu folketingimut ilaasortanngorumaartussat atorluarsinnaavaat. Nunat inoqqaavinut, Issittumut Kalaallit Nunaannullu tunngatillugu inuiaqatigiinnik imminut napatissinnaasunik pilersitsinissamut aningaasatigut naalakkersuinikkullu pitsaasunik sinaakkusersuinissaq anguniagassat pingaarnersarissavaat.
TAMANNA ATORLUARUK - QINERSILLUARINA.