Kalaallit qallunaamit immikkuullarilaartumit ajoqersorneqarusussimanngitsut
Hans Egedemut Nuutoqqami eqqaassutissaqarpoq. Aamma akunnittarfik, aqqusineq oqaluffillu taassumunnga atsiussaapput.
Kristumiussusermik nunatsinnut eqqussisutut kalaallit ilaannit isigineqarpoq. Nunasiaasimanittali oqaluttuassartaata nuanninngitsortaanut kalaallit ilaannit aamma attuumassuteqartinneqartarluni.
Hans Egedemi annoraarsuaqarluni nunatsinnut ukiut 300-t matuma siorna tikippoq.
AAMMA ATUARUK Hans Egedep nunatsinnut ukiut 300-t matuma siorna tikinnera Nuummi malunnartinneqanngiinnassasoq
Tamanna 1721-mi juulip ulluisa pingajuanni pivoq, inuttaalu suliassaqarpoq: Kalaallit Naalagaq naapillugulu danskit kunngiannut naalakkisaassapput.
Hans Egede pillugu paasissutissat
- Hans Egede 1686-imit 1758-imut inuuvoq.
- Taanna Norgemi Lofotenimi palasiusimavoq.
- Kalaallit Nunaannut ajoqersuiartorumalluni Norgep Danmarkillu kunngiat Frederik sisamaat 1721-mi piumaffigaa. Qallunaatsianimmi suli katuulleqartoq naatsorsuutigimmagu.
- Hans Egedep nunatsinni vikingit 1721-mi qinaarai, nassaarinagilli. Taassumali Inuit naapippai kristumiussusermillu ajoqersugarilerlugit.
- Hans Egedep Nuuk 1728-mi tunngavilerpaa.
- Hans Egede nunatsinnit 1736-mi aallarpoq.
- Eqqaassutissaq Nuutoqqamiittoq Københavnimi Marmorkirkenip eqqaaniittup assilineraa.
- Eqqaassutissaq Nuummiittoq nammineq katersisoqarnerata kingunerisaanik 1922-mi napparneqarpoq.
- Eqqaassutissaq Nuup innuttaasuinut napparneqarnerani tunniunneqarpoq.
- KGH-p eqqaassutissaq 1953-ip tungaanut akisussaaffigaa, Nuup Kommuneatalu maanna Kommuneqarfik Sermersuujusup tamatuma kingorna akisussaaffigilerlugu.
Hans Egedeliuna inuttut qanorpiaq ittuusimasoq?
Oqaluttuarisaanerit pillugit Aarhus Universitetimimi ilisimatuup Simon Mølholm Olesenip tamanna nalunaaquttap akunnerpassuini paasiniarnikuuaa.
Danskit norskillu sinnerlugit ajoqersuiartorsimasoq pillugu allagaatit ilarpassui inuttaata nammineq allatarai.
Taannami ukiuni 15-ini nunatsinniinnermini ullorsiutiminut allattarsimavoq.
- Taamanikkut atoruminartuni atoruminaatsunilu inuunerisaa malinnaavigaarput. Inuttaa ilisarisimallualerparput, inuttaalu uagutsitulli soorunami inuinnaasoq erserpoq. Ajunngitsortai ajortortaalu ilanngullugit, Simon Mølholm Olesen oqarpoq. Taanna Egedep ernerisa, suleqataata danskillu kunngerisimasaasa marluk, tassa Frederik Sisamaata aamma Christian Arfernata, inuttaa pillugu allaatigisaannik atuarsimavoq.
- Nunat allat allagaataanni nassuiaatinik Hans Egedemut tunngasunik aamma siumugaqarpunga. Assersuutigalugu Amerikami præsidentit siulliit ilaasa inuttaanut tunngasunik atuarlutillu allagaqalaartarsimapput. Taamaammat nunanit allaneeersunit aamma arajutsineqarsimanngilaq.
Nukillalaajummernermit nakuusernermut
Hans Egede arlariiaanik ajornartorsiutiliusimasoq allagaatini taakkunani ersertoq, Simon Mølholm Olesen isumaqarpoq.
- Hans Egede nukittuffeqarlunilu sanngiiffeqarsimavoq. Taamanikkut ataataavoq uiullunilu ilaquttaminut asannittupilussuaq. Nuliata Gertrudip 1735-mi toqunerata kingorna isumatsassimangaarpoq. Kalaallilli inisimasorisani ilisarisimalersimasanilu aamma nuannaralugit.
Naggueqatigiit inuit Issittumi najugaqarnerat isumassarseriallaqqissuunerallu pillugit, ullorsiutimini nersorlugit ataqqinerarpai.
- Aammali kalaallit europamiut aaqqissuussaanerannik kristumiussutsimillu ajoqersorneqartariaqartut miserratiginnginnerarpaa. Pinngitsaalillugillu ajoqersornissaannut piareersimanerarluni.
- Taamaaliornissamulli pissaaneqarsimannginnami taamaaliorsinnaasimanngilaq. Taamaammat nukillalaajummernermini kamaammernerminilu ilaanniinnakkut nakuusertarsimavoq. Inuttaa asannittuusimagami, aallussaminik pimoorussisuusimagami kamassaqartuusimagamilu pissusia allanngorartarsimaqaaq, Simon Mølholm Olesen oqarpoq.
Hans Egedep europamiut kulturiat kalaallit kulturiannit qularnanngitsumik pingaarnerutissimaqigaa, taanna erseqqissaavoq.
AAMMA ATUARUK Peqatigiiffik nutaaq: Nunatta ukiut 300-t matuma siorna nunasiarineqarsimanera oqallisigissavarput
- Europamiulli kulturiannik ajoqersuineq imaannaanngitsuusoq ilisimavaa. Taamaammat kalaallinik peqateqarnermini taakkua kulturiannut maneruuttariaqartarsimavoq. Tamannarpiarlu peqqutaalluni kalaallit ilaallu akerleriittarsimapput. Kalaallimmi qallunaamit immikkuullarilaartumit ajoqersorneqarusussimanngillat.
Egede qanoq akulikitsigisumik nakuusertarsimava?
- Hans Egede piumasarineqartunik naammassisaqarsinnaanngitsutut aatsaat misigilluinnaraangami nukillalaajummerujussuaraangamilu nakuusertarsimavoq. Tassa imaappoq, ajulisooraangami nakuusertarsimavoq. Qaqutikkut nakuusertarsimavoq, ingammillu angakkut nakuuserfigikkajussimallugit. Kikkunnullu tamanut taamaaliortarsimanngilaq, Simon Mølholm Olesen oqarpoq nangillunilu:
- Egedep nakuusertarsimaneranut tunngatillugu pingaarnertut eqqumaffigisassavut pingasuupput. Siullermik nakuuserneq danskinit kalaalliniillu taamanikkut akuersaarneqarlunilu atugaaneruvoq. Taamaammat nakuusertarsimanera tupinnartuunngilaq.
- Aappassaanik danskit nunasisut 25-t kalaallinut 8000-nut qanoq aqutsisinnaatiginerat killeqarpoq. Taamanikkut kalaallit amerlanerpaartaasa Egede naapinnikuunngisaannarsimavaat. Pingajussaanillu danskit nakuuserneq niuernerannut suliassaannullu akornutaasinnaammat ileqqorinngilaat.
Imigassallertarsimasut
Danskit nunasisut kalaallit atassuteqarfiginerulerumallugit nakorsaataanerarlugu imigassallerfigisarsimavaat.
- Kalaallilt ilarpassui qularsimapput, danskinimmi imarsiortunik aalakkuttunik takunnereersimagamik. Taamammi silanngajaarnartigisumik naamerluinnaq imerusussimanngillat. Iluaqutaasinnaasorlu upppernarseqqaarusussimavaat, Simon Mølholm Olesen oqarpoq.
Unniali kalaallit ilaat "nakorsaatip" ooqattaarnissaanut maleruutiinnarsimagamik ajorunnaarsimapput. Imigassamillu tamatuma kinguninngua noqqaasalersimallutik.
- Taamaammat danskit kalaallit namminersinnaasut atassuteqarfiginerulerumallugit imigassallerfigisarsimavaat.
Nukillalaajummernermini kamaammernerminilu ilaanniinnakkut nakuusertarsimavoq. Inuttaa asannittuusimagami, aallussaminik pimoorussisuusimagami kamassaqartuusimagamilu pissusia allanngorartarsimaqaaq, Simon Mølholm Olesen oqarpoq.
Danskilli nunasisut kalaallit qanorluunniit iliornissaannut pinngitsaaliisarsimasorineqartarnerat paasinerluinermik aallaaveqartoq, Simon Mølholm Olesen naliliivoq.
- Danskit tiorumaappallaaleraangata kalaallit aallarnissamik, nigorsimaniarnissamik pukkitsormiullu niueqatigilernissaannik sioorasaarisarsimapput. Kalaallillumi danskit nunasisut taakkualu isumassarsiaat malunnartumik ilaarutigisarsimavaat. Danskinullu puffaammerujussuariaraangamik akiniaanissamik inualersaarnermilluunniit isumaliuteqartarsimasunik aamma ilaqartarsimasut allagaatit ilaanni erserpoq.
Assigiinngitsorpassuarnik oqaluttuaqartoq
Danskit kalaallit naapissimasatik piumassuseqarluartuunerarlugillu nammineersinnaanerartaraat, allagaatini 1700-kkunneersuni erserpoq.
- Assersuutigalugu kalaallit kiffaanngissuseqarnertik ilisimaarilluaraat, naalagaq Børge Schultz 1794-imi oqarsimavoq. Tamannali kalaallit pillugit allagaatini 1700-kkunneersuni, Aalup Kangermiup Heinrich Rinkillu 1800-kkunni katersorsimasaanni, aamma erserpoq. Tassa imaappoq, 1700-kkunni kalaallit minnerusimasutut isigissanngilagut.
Minnerusutulli isigineqakulavallaartartut, Simon Mølholm Olesen isumaqarpoq.
- isumaqaqqajaasoqartarpoq Hans Egede nunatsinnut tikiinnavilluni naalagarsuanngorsimasoq. Taamaaqqajanngilarli, aamma naalagarsuanngunngisaannarsimavoq. Inuttaa kalaallit apustiliattut qanga taaguuserneqarpoq, isumaqarpungalu tamannalu inuttaa pillugu assigiinngitsorpassuarnik oqaluttuaqarneranut peqqutaasoraara.
Taamaammat 1700-kkunni kalaallit Hans Egede napikkaangamikku nakimajasutut qanorlu ilioriarsinnaanngitsutut oqaluttuarineqakkajuttut, Simon Mølholm Olesen oqarpoq.
- Kalaallilli taamaaqqajarsimanngillat. Nammineersinnaallutillu killiliisinnaasarsimapput. Danskinut maneruukkusunngikkaangamik maneruuttarsimanngillat. Tamanna misissuininni ersersinniarsarivara.
Hans Egedemut Nuummi eqqaassutissaq peerneqassanersoq tassaniiginnassanersorluunniit aasaq oqallisaasorujussuuvoq. Simon Mølholm Olesenilu oqallittut malinnaavigai.
- For mig var det interessant at opleve så mange mennesker i Grønland og Danmark, der tog livtag med den fælles historie. Den slags sker vist sjældent for emner fra 1700-tallet. Mit indtryk er, at folk blev klogere på den historie, der har formet Grønland i de sidste 300 år. Det er både godt og vigtigt. Jeg håber, at vi benytter noget af 300-året for Egedes ankomst til at blive endnu klogere på vores historie.
- Kalaallit Nunaanni Danmarkimilu inuppassuit ataatsimut oqaluttuarisaanerminnik taama eriaginnitsiginerat misigalugu soqutiginartippara. Tamannami 1700-kkunni pisunut tunngatillugu qaqutigoorunarmat. Isumaqarpunga inuit Kalaallit Nunaata ukiuni kingullerni 300-ni oqaluttuassartaanik ilisimasaqarnerulertut. Tamanna iluaqutitaqarlunilu pingaaruteqarpoq. Neriuppunga Egedep Kalaallit Nunaannut tikinnerata ukiut 300-nngortorsiornera oqaluttuarisaanitsinnik ilisimasaqarnerulernissatsinnut iluaqutaassasoq.
