2003-mi 2004-milu misissuinerit naapertorlugit Narsami angerlarsimaffiit affaat sinnerlugit ilui radonimik qaffasissorujussuarmik akoqarput Assi: Christine Hyldal/KNR

Gassi kræfteqalernartoq kalaallit angerlarsimaffiinut isaavoq

Gassi radioaktivimik akulik inuit angerlarsimaffiinut isaavoq, illullu iluanut inuisalu peqqissusaannut kalluaasinnaalluni. Ilisimatusarnerup nutaap tamanna sukumiisumik misissorniarpaa.

Kalaallit Nunaata nunataata ataani gassimik radioaktiusumik radonimik annertoorujussuarmik peqarpoq.

Ukiorpassuarni nunap qeriuaannartup gassi uninngatippaa, kissatsikkiartornerali ilutigalugu nuna qeriuaannartoq aakkiartulerpoq taamaalillunilu radon nunatsinni najugalinnut aamma isaavoq – tamannalu innuttaasut peqqissusaannut aamma navianartuuvoq:


Violeta Hansen, ilisimatusartunut aqutsisuusussap neriuutigaa, innuttaasut amerlasuut angerlarsimaffimminnik ammatitsiumaartut, taamaalilluni ilisimatuut nunatsinni radoneqassutsimik paasisaqarneroqqullugit.

- Radon puatsigut kræfteqalersarnermut peqqutaanerpaasartut ilagaat. Misissuinerillu takutippaat, radoni kubikmeterimut 100 Bq-mik ilagaangat kræfteqalersinnaanermut navianartorsiorneq 16 procentimik qaffakkiartorpoq, Violeta Hansen oqarpoq.

Narsami naliliussaq qaangeqqusaanngitsoq sinnerlugu radoneqarpoq

Radonip ajornartorsiutaanera Kalaallit Nunaanni ilisimaarineqareerpoq.

2003-mi 2004-milu Aarhus Universitetimiit Asiaq suleqatigalugu radonimik uuttortaanerit 459-t uuttortarneqarput.

Uuttortaanernit taakkunannga Nuummi, Narsami Qaqortumilu illuliorfissat illullu affarleriit 257-t uuttortaavigineqarput.

Misissuinermiillu kisitsisit takutippaat, ingammik Narsami annertuumik radoneqartoq, tassanimi nassaarineqarsimavoq illup iluini agguaqatiiisillugu kubikmeterimut 139.0 Bq-mik radoneqartartoq annertussusaatalu kubikmeterimut nikerararnera 24-p 1921 Bq-llu akornanniittuusoq.

AAMMA ATUARUK Kujataani illut radonillit

Tassalu imaappoq Narsami radoneqassutsip qaffasissusaa Naalagaaffiit Peqatigiit peqqissutsimut suleqatigiiffiata (WHO-p) killigititaa 100 Bp kubikmeteriusoq qaangerujussuareeraa.

- Narsami radoneqassuseq Islandimi Europamilu nunani amerlanerpaaniit qaffasinnerujussuuvoq. Narsami radoneqassutsip qaffasinnerpaaffiata assigiinnarpaa, Narsamimi nuna uraneqarpoq, thoriumeqarpoq radiumeqarlunilu, Violeta Hansen nassuiaavoq.

Qaqortumi radonip uuttortarneqarnerani qaffasissuseq agguaqatigiissillugu kubikmeterimut 42.1 Bq-uvoq, Nuummilu kubikmeterimut 10.5 Bq-julluni.

Radon angerlarsimaffinnut sunniuteqartorujussuussaaq

Illut nunaminertami radoneqarfiusupilussuup nalaani inissisimasimappat angerlarsimaffinni radoneqassuseq qaffakkiartuinnassaaq, taamatuttaaq apeqqutaassaaq illup angissusaa, illup sannaa aammalu illup qanoq ittuunera.

- Sorpassuit radoneqassutsimut sunniisarput. Soorlu illu toqqaannartumik qaarsumi sanaajua, kældereqarpa, qanga illuliaava, qanorlu qajannaarsugaatigiva, silaannarissarfeqarpa, tassa sorpassuit eqqarsaatigisariaqarput, Violeta Hansen oqarpoq.

Taanna nangilluni nassuiaavoq, radonimut pakkersimaarinninnissamut periusaasinnaasunik arlalitsigut misileraanitik iluatsilluarsimasut, taakkuupputtaaq ilisimatusartut suliassaat, tassa illut nutaat nutaanngitsullu aaqqiissuteqarniarnermi misileraavigineqassapput, nunatsinni atorluarsinnaasunik.

Ilisimasat siammarlugit suliffissanillu pilersitsinerit

Issittumi nunat allat, EU-milu nunat aammalu Australia suleqatigalugit maanna Aarhusip Universitetia illup iluata silaannaa pillugu misissuinissamut EU-mut qinnuteqarpoq, ilaatigut misissorneqassalluni Kalaallit Nunaanni najugallit angerlarsimaffiisa silaannaasa qanoq innerat. Matumani radon kisiat pinnagu, aammali oquk isugutak pujoralaallu misissorneqassapput.

- Radonip inuit issittumi najugallit peqqissusaannut sunniuteqapilussinnaanera annikillisikkusupparput. Taamaattumik suliniut ilisimasanik pilersitsissaaq pisortanut siunnersuutaasinnaasunik, taamaalillutik radonimut tunngatillugu inatsisinik sutigut atuutitsissanerlutik eqqumaffigisinnaassammassuk, taamatuttaaq inersimasunik pikkorissaasoqartassaaq, taamaalilluni Kalaallit Nunaanni siunissami innuttaasut suliffiup iluata silaannaanik silaannaallu pitsaassusaanik eqqummaarinneruleqqullugit, Violeta Hansen oqarpoq.

Septembarimi nunatsinni ilisimatusartoqatigiit tikissapput, taakkulu Nuummi septembarip arfernani Narsamilu septembarip arfineq-pingajuani tamanut ammasumik ataatsimiisitsissapput.

Taakkulu innuttaasunit soqutigisaat tassaavoq, innuttaasut angerlarsimaffitik ilisimatusartunut ammatissammatigit taamaalillutik illup iluata silaannaanik uuttortaanissaat sukumiinerusumik suliarineqarsinnaaniassammat. Tamanna taakkununnga iluaqusiissaqaaq illummi ilui siunissami pitsaanerulersinniarneqartussaammata.

Tamanut ammasumi ataatsimiinnermi takkulluni peqataanissamut uani nalunaartoqarsinnaavoq imaluunniit qarasaasiakkut uani peqataasoqarsinnaalluni.



Nutaarsiassaateqarpit?

Nutaarsiassaateqarpit?

1717-imut SMS-erit, UNNIA allariarlugu kingornalu oqaluttuat allallugu.

Immersuivik atorlugu allaffigitigut knr.gl/1717

Emailikkulluunniit 1717@knr.gl