Ilisimatuut nunatta kitaani innermik anitsisartumik immikkuullarissumik nassaartut

Immikkut ilisimasallit Danmarkimeersut, Nuup avataani immap naqqani innermik anitsisartumik nassaarput, kingullermilli anitsimmat ukiut 95 millionit matuma siornatigut anitsivoq.

Nassaaq immikkuullarissuuvoq, innermimmi anitsisartoq nunavissuup Pangæap avissaarneraneersuummat. Nunavissuaq Pangæa avissaarmat Afrika, Amerikap nunavittaa Europalu pinngorput.

Videnskab.dk taama allaaserisaqarpoq.

Nunavissuaq Pangæa avissaarmat Atlantikup naqqani innermik anitsisartut amerlasuut pinngorput, tamannalu pillug nassaariuminaapput misissoruminaallutillu.

Innermik anitsisartoq Nuup avataani immap naqqaniittoq nalaatsornerinnakkut aamma nassaarineqarpoq, uuliasiortitseqatigiffimmi uuliasiorluni qilleritilluni innermik anitsisartoq nassaaraa.

Uuliamilli nassaartoqanngikkaluartoq allanik aamma nassaartoqarpoq:

- Qillerinermi seqummat pinngoqqaatinik Zirkoniumimik Niobiumimillu akoqangaatsiartut, qillerinermi seqummat takutippaat, ujarassiooq Christian Knudsen, GEUS-imeersoq, oqarpoq.

- Nunavissuaq avissaaraangat innermik anitsisartut taamaattut pinngortarnerat nalinginnaasuuvoq, nunavissuarlu Pangæa ukiut 95 millionit matuma siornatigut avissaariartormat pinngorlutik, ujarassiooq, Videnskab.dk-mut oqarpoq.

Innermillu anitsisartoq annertuumik anitsisarsimanersoq, immikkut ilisimasallit kingorna misissorpaat.

Innermimmi anitsisartoq Nuup avataani immap naqqaniittoq ukiut 95 millionit matuma siornatigut qullaatitaqangaatsiartarsimasoq misissuinerit takutippaat.

Innermik anitsisartumik nassaartoqarnera, ilisimatuussutsikkut atuagassiami Canadian Journal of Earth Sciencesimi saqqummersinneqaqqammerpoq.