FN: Nunarsuaq kiatsikkiartupiloorpoq

2020 nunarsuup oqaluttuarisaanerani aatsaat taama kiatsigaaq.

Naalagaaffiit Peqatigiinni silasiortut nunarsuaq tamakkerlugu suliniaqatigiiffiata, WMO-p, tamanna ippassaq uppernarsarpaa.

1800-kkut naalerneranni suliffissuaqalernerup siulianut naleqqiullugu nunarsuaq agguaqatigiissillugu 1,2 gradinik siorna kiannerusimavoq, nunarsuarlu ataatsimut isigalugu agguaqatigiissillugu 14,9 gradinik kiassimalluni.

2016-imi 2019-imilu uuttortarneqartunut assinguvoq, tassami Europami, USA-mi, Japanimi Tuluit Nunaannilu silasiorfiit uuttortaanerminni katersorsimasaasa tamanna takutippaa.

AAMMA ATUARUK FN-imi qullersaq: Silap pissusaanik ajunaarnersuaqarneranik nalunaaruteqaritsi

Silap pissusiata allanngoriartornera nunarsuarmi nunani tamalaani maluginiarneqarsimasoq silallu pissusia allanngoriartupiloornerusinnaasoq, Naalagaaffiit Peqatigiit qullersaata Antonio Guterres aarlerisaarivoq.

- Ukiuni hunnorujulikkaani matumani pingasut tallimallu akornanni kiannerulersinnaanerannut ingerlavugut, taanna oqarpoq nunallu tamalaat silap pissusiata allanngoriartornerata akiorniarneqarnissaa pingaartilluinnartariaqaraat kaammattuutigalugu.

Nunat tamalaat silap pissusiata allanngoriartornerata akiorniarneqarnissaa pillugu Parisimi 2015-imi isumaqatigiissusiorput.

Silap ataatsimut isigalugu annerpaamik gradinik marlunnik 2050-ip tungaanut kiatsinnerusimanissaa Parisimi isumaqatigiissutigineqarpoq.