EU-p ministeriisa russit Navalnyj-mik parnaarussinerat pillugu pillarniaraat

EU-p nunanut allanut tunngasunut ministerii Ruslandimut immikkut ittumik sukannersumillu iliuuseqarnissamut ataasinngornermi ataatsimiinnerminni isumaqatigiipput.
Navalnyj, præsidentip Vladimir Putinip unammillertaanni siuttuuvoq, taanna Tysklandimeereerluni januaarimi angerlamut uternermini tigusarineqarpoq. Taamani taanna toqunartutortinneqarpoq. Assi © : Maxim Shemetov/Reuters/Ritzau Scanpix
Allattoq Ritzau
februaarip 22-at 2021 14:25
Nutserisoq Marie Kûitse Kristensen

Ruslandimi illuatungiliuttut siuttuata Aleksej Navalnyjip pissutsinik isornartorsiuisartup, Ruslandimit parnaarunneqarnerata kingunerisaanik, EU-mi nunanut allanut tunngasunut ministerip Ruslandip iliuuserisai kinguneqartinniarlugit politikikut isumaqatiginninniarpoq.

Atorfilittat akornanni tusarfik nutaarsiassaqartitsivimmut dpa-mut AFP-mullu oqarput.

Iliuutsinut kinguneqartitsinissamut kikkut eqqugaassanersut allattorsimaffimmi allaqqapput, taakkulu EU-p nunanut allanut tunngasunut pisortap, Josep Borellip, naammassiumaarpai.

Atorfilittat akornanni tusarfik nutaarsiassaqartitsivimmut AFP-mut ilisimatitsivoq.

AAMMA ATUARUK Russit EU-mut attaveqarunnaarnissamik sioorasaaruteqarnerat aalassatsitsisoq

Navalnyj, præsidentip Vladimir Putinip unammillertaanni siuttuuvoq, taanna Tysklandimeereerluni januaarimi angerlamut uternermini tigusarineqarpoq. Taamani taanna toqunartutortinneqarpoq.

Russit isertortumik paasiniaasartui taamaaliorsimasut, Navalnyjip oqaatigisarpaa.

Taanna angerlamut apuunnermini oqartussanit tigusarineqarpoq. Eqqartuussummik pineqaatissiinngikkallartumik 2014-imi eqqartuunneqarpoq, eqqartuussulli taanna Navalnyj-p unioqqutissimagaa Ruslandimi oqartussat oqaatigaat tigusaralugulu.

Kingorna - februaari aallartisimatsiartoq - parnaarussiviliartinneqarpoq, tassani eqqartuusaanermini peqqutit allanngortinneqarneratigut ukiuni pingasunik affarmillu, piumasaqaatitaqanngitsumik pillarneqarluni parnaarussassanngortinneqarpoq.

Aamma atuaruk