EU-lu isumaqatigissut: Sulisitsisut KNAPK-lu neriulluartut
Europamit nunatta imartaanut kilisakkiartortut pisassaat ikileriartut, illuanik EU-miit nunatsinnut aalisarnikkut aningaasaliissutit amerleriartut Naalakkersuisut nalunaarput.
AAMMA ATUARUK Kalaallit Nunaat EU-lu aalisarneq pillugu isumaqatigiissusiortut
Isumaqatigiinniarnerup taamatut naammassinera Sulisitsisunit isumaqatigiinniarnermi najuuttup nuannaarutigaa.
- GE-mit isumaqatigiissutitsialaasoq, eqqarsarluarlunilu suliaasoq isumaqarpugut. Aamma Namminersorlutik Oqartussat suliap ingerlanerani isumaqatigiinniarnernilu inuussutissarsiortut peqataatimmatigit iluarisimaarparput, Sulisitsisut pisortaat, Christian Keldsen KNR-imut oqarpoq.
15 millionit koruunit
Isumaqatigiissut ukioq mannamiit 2026-ip naaneranut atuutissaaq.
EU-p aningaasaliissutai ukiuni marlunni siullerni isumaqatigiissummit atorunnaartumit ukiumut 15 millionit koruunit missaannik aningaasartaqarnerupput. Tamanna KNAPK-p pisortaata, isumaqatigiinniarnermi malinnaasup naammagisimaarpaa.
- Uani aningaasartaasa siuariaateqarnerat naammagisimaarparput. Taavalu aamma pisassat allanut tunniunneqartut ikilisinneqarneri pitsaasutut nalilerparput, Tønnes Berthelsen oqarpoq.
Ukiuni isumaqatigiissuteqarfiusuni siullerni marlunni, aningaasaliissutit ukiumut 140 millionit koruunit missaanniissapput.
Ukiut marluk qaangiussimalerpata aningaasaliissutaasartut suli amerlanerussasut, Naalakkersuisut allapput.
Pisassaqarnerulerusuttut
EU-mi nunat nunatta imartaani pisassaasa ikilinerat nunatsinni aalisartut pisasassaasa amerleriarnissaannik kinguneqassasoq KNAPK-p neriuutigaa.
- Siunissaq eqqarsaatigalugu soorunami neriuutigaarput, aalisagartassiissutit kalaallit namminneq pisarisalerumaaraat, Tønnes Berthelsen oqarpoq.
Sulisitsisut pisortaata aalisartut nunatsinneersut pisassaasa amerleriarnissaat periarfissaalernissaa aamma neriuutigaa.
Isumaqatigiissut EU-p aalisarnermut politikkia naapertorlugu piujuartitsineq tunngavigalugu aalisarnermi peqatigiinnissamut isumaqatigiissutitut taaguuserneqarpoq.
