Kalaallit Nunaat EU-lu aalisarneq pillugu isumaqatigiissusiortut

Kalaallit Nunaata EU-llu akornanni aalisarnermi peqatigiinnissamut isumaqatigiissut nutaaq atsiorneqaqqammerpoq, tapiliussarlu tassunga atatillugu aamma isumaqatigiissutigineqarluni.

Aalisarnermi isumaqatigiissut 2021-mit 2026-p tungaanut atuuttussaavoq, tassungalu atatillugu tapiliussamik nutaamik 2021-mit 2024-p tungaanut atuuttussaq aamma isumaqatigiissutigineqarluni.

Naalakkersuisut tusagassiutinut taama nalunaaruteqarput.

Isumaqatigiissummut tapiliussap ukiuni marlunni siullerni atuuffiani Kalaallit Nunaannut ukiumut 140,6 millionit koruunit missaannik akiliutigineqartassasut takuneqarsinnaavoq, tamatumalu kingorna akiliutigineqartut amerleriaqqissasut oqaatigineqarpoq.

AAMMA ATUARUK Nunarput Tuluit Nunaallu aalisarnermut tunngasuni suleqatigiiginnassasut

Aalisakkat EU-mit nunatta imartaani aalisarneqarsinnaasut aamma ikinnerulerput. EU suluppaakkanik ukioq mannamit taamaallaat aalisarsinnaalissaaq. Suluppaagartassiissutit taamaasillutik ikilineqarput, katillugit 2360 tonsinik ikilillutik.

Qaleralinnut pisassiissutit tamatuma saniatigut 500 tonsinik ikilipput, taarsiulluguli EU-mut saarullittassiissutit 150 tonsinik amerlillutik.

Aalisarnermut, piniarnermut nunalerinermullu naalakkersuisup Jens Immanuelsenip isumaqatiginninniarnerit nuannaarutigai:

- Aalisarnermi peqatigiinnissamik nutaamik isumaqatigiissuteqarnikkut Kalaallit Nunaata EU-llu akornanni pitsaasumik peqatigiinnerup siunissaq eqqarsaatigalugu ingerlaannarnissaa qulakkeerneqarpoq, EU-mik aalisarnermi peqatigiinnissamik isumaqatigiissummi pisassat annikilliseqqinnerisigut Kalaallit Nunaanni aalisarnerup siunissami pitsaasumik ineriartorteqqinnissaa ilaatigut qulakkeerneqarpoq, Aalisarnermut naalakkersuisoq Jens Immanuelsen oqarpoq.

Aalisarnermi peqatigiinnissamik isumaqatigiissut naalakkersuisunit EU-miillu maanna akuersissutigineqassaaq, taamaalisoqareerpallu atuutilissalluni.