Eqqartuussiviit: Eqqartuussisut ukiortaamit uliguaqartalissapput

Nunatsinni eqqartuussisut tamarmik ukiortaamit immikkut ilungersunaatilinni eqqartuussinerminni uliguaqartalissapput.
Uligussat, eqqartuussisoqarfinni aamma Kalaallit Nunaata Eqqartuussiviani siunissami atorneqartartussat, Danmarkimi illoqarfinni eqqartuussisut uligussat atortagaasa assipalugivaat. Assi © : Grønlands Domstole
Allattoq Kathrine Kruse
decembarip 05-at 2019 11:44

Uliguaq taartoq eqqartuussisumit atorneqartillugu arlaannaannulluunniit attuumassuteqannginneq ataqqinassuserlu ersersinneqartarpoq. Taamaammat eqqartuussisut januarip aallaqqaataanit immikkut ilusilersortitanik uliguaqartalissapput.

Taama Kalaallit Nunaanni Eqqartuussiviit tusagassiuutinut nalunaaruteqarput.

Uligussalli pinerluttulerinermi suliani aamma saqitsaannermik sulianik suliaqarnermi eqqartuussummik nalunaarutiginniffiusussani taamaallaat atorneqartassapput.

- Uligussat eqqartuussinerni immikkut ilungersunaatilinnut atugassatut naatsorsuussaapput – pingaarnertut isumaqatigiinniarnernut – innuttaasup suliamik imminut tunngasumi aalajangiiffigineqarnissamik naatsorsuuteqarfigisinnaasaani.

Kalaallit Nunaanni Eqqartuussiviit naapertorlugit pinerluttulerinermi suliani innuttaasup pineqaatissinneqarluni eqqartuunneqarfissaani, aamma saqitsaannermik suliami aningaasanik akileeqqusinermik piumasaqaateqarfiusuni imaluunniit ilaqutariissutsikkut suliani eqqartuussisulersorfigisani angajoqqaatut oqartussaassuseqarneq pillugu aamma najorteqartarneq pillugu isumaqatigiinngissuteqarfiusuni eqqartuussisoq uliguaqartalissaaq.

Pissutsit piviusut:
- Eqqartuussisut siulittaasuat – eqqartuussisoq – kisimi siunissami uliguaqartassaaq.

- Eqqartuussisooqataasartut, unnerluussisoq aamma illersuisoq suli ullumikkutuulli nalinginnaasumik atisaminnik atortassapput.

- Pigisanik kingornussassanilluunniit suliani, akiliisitsiniarnermi suliani aamma eqqartuussinerugallartuni eqqartuussisut sulianillu sullissisut uliguaqartassanngillat.

Tusarfik: Kalaallit Nunaanni Eqqartuussiviit

Danmarkimi atorneqartut assipalui

Uligussat, eqqartuussisoqarfinni aamma Kalaallit Nunaata Eqqartuussiviani siunissami atorneqartartussat, Danmarkimi illoqarfinni eqqartuussisut uligussat atortagaasa assigivaat, kisianni:

- Kalaallit Nunaanni Eqqartuussiviit aamma Danmarkimi Eqqartuussiviit assigiinngissutaat malunnartinniarlugu, eqqartuussisut nunatsinneersut aalajangersimavaat nuilaasigut aamma atsipaavisigut sinaakkutaat qorsummik taartumik qalipaateqassasut.

Nunatta Eqqartuussisuuneqarfiani eqqartuussisut Danmarkimi suleqatimik uliguaasa assinginik uliguaqassapput, tassa uligussat qernertut nuilaasigut aamma atsipaavisigut qernertumik sinaakkusikkat.

Danmarkimi inatsimmik allannguinermut atatillugu 2009-mi uliguaqartarneq atuutsinneqalerpoq, politikkimik suliaqartut kissaatigimmassuk eqqartuussiviit aamma eqqartuussisup atisaasigut takuneqarsinnaassasoq arlaannaanulluunniit attuumassuteqanngitsut.

- Taamaalillutik uligussat ikorfartuutaassapput inuiaqatigiit nalinginnaasumik eqqartuussivinnut ataqqinninnerannut aamma eqqartuussisussaasuunerannut tatiginninnissaannut, Kalaallit Nunaanni Eqqartuussiviit taama allapput.

Danmarkimi eqqartuussivinni uligussat ilusilersugaanerat suliarineqarnerallu sivisuumik ingerlanneqareersoq 2012-imi atorneqalerput.

Kalaallit Nunaannilu Eqqartuussiviit naapertorlugit eqqartuussisut ilaannit aallaqqaammut taakkua akerliuffigineqarsimagaluarput.

- Ullumikkut eqqartuussisut amerlanerpaat uligussatik nuannareqaat. Nipaatsumik, kisiannili ersarissumik malunnartinneqarpoq kina eqqartuussisuunersoq akisussaasuunersorlu.

- Kalaallit Nunaanni eqqartuussisut misilittakkat soqutiginnillutik malinnaavigisimavaat, ataatsimullu isumaqatigiissutigisimallugu uligussat atorneqalissasut arlaannaannulluunniit attuumassuteqannginneq, assigiiaartumik ataqqinassusilimmillu saqqummertarnissaq takutikkumallugu, Kalaallit Nunaanni Eqqartuussiviit tusagassiuutinut nalunaarumminni taama allapput.