Eqqartuussinerup inernera
-Taamaattumik eqqortuutinneqarpoq Knud Peter Anda Jørgen Aron Martin Korneliussen inuusoq 29. maj 1989, maannakkut Ilulissani pineqaatissinneqarsimasunut inissiisarfimmiittoq imatut pineqaatissinneqarpoq: Piffissami aalajangingaanngitsumi Danmarkimi Kriminalforsorgep ingerlataani tarniluttunut inissiisarfimmiittussanngortinneqassooq, pinerluttulerinermi inatsimmi paragraf 161 immikkoortoq 2 malillugu, Eqqartuussisoqarfik Qaasuitsumi eqqartuussisoq Nicolai Geisler Nutaarmiuni inunnik pingasunik toqutsisumut, toqutseriartumut toqusimasullu timaanik assuarnartuliorsimasumut pineqaatissiilluni taama oqarpoq.
Tamannalu Nutaarmiuni toqutaasunut ilaqutaasup, eqqartuussinermilu ulluni kingullerni pingasuni malinnaasup eqqissiallaatigeqaa. Taanna Radioaviisimut immiunneqarluni oqaaseqarusunngilaq, kisianni issuarneqarumavoq. Tassa siorna februaarimi Nutaarmiuni toqutsisoqarnerani pisimasut eqqartuussisoqarnissaa tikillugu nassuiaatissaqartissimanngilai. Eqqartuussinermilu toqutsiffimmi pisimasut takussutissaqartinneqarlutik saqqummiunneqarmata ilaqutaasup tusarlugit eqqissiallaatigeqaai, tassami susoqarsimanera paasisaqarfigisimannginnamiuk. Kisianni naammaginngilaa toqutsisup eqqartuussinerup ingerlanerani nassuiaasimannginnera.
Eqqartuussinerup inernera unnerluussisussaatitaasup Helle Lykke Olesenip piumasaqaataanut naapertuuppoq. Taanna eqqartuussereernerup kingorna ima oqarpoq.
- Tassa Eqqartuussiviup unnerluussisussaatitaasut isumaqatigai, unnerluussummi, piffissamilu killilingaanngitsumik pineqaatissiissoqarnissaanut piumasaqaammut aamma toqutaasunut ilaqutaasut toqunneqariaraluartullu taarsiivigitinneqarnissaanut piumasaqaammut. Tamannalu assut iluarisimaaqaara, Helle Lykke Olesen oqarpoq.
Kunuunnguaq Korneliussenip eqqartuussut akueraa. Eqqartuussinerlu naammassimmat illersuisoq Gustav Petersen eqqartuussut pillugu oqaaseqarusussimanngilaq.
Ulluni marlussunni tujorminartupilussuarmik nuanniitsupilussuarmillu sammisaqarpugut, aammalu assinik nuanninngitsunik takusaqarluta.
Suliami matumanitut ittumi aamma ajunngitsortaqarnera eqqaamassallugu pingaaruteqarsoraara, tassalu Nutaarmiut ilungersunartumik matuminnga aniguisinnaasimasut. Taakkulu maanngarlutik oqaluttuariartorput. Arlallit iliuuseriniagaanik unitsissimavaat, tassalu amerlanerusunik toqutsiniarnerani. Tamannalu pinngitsoortissimavaat. Ataatsip ernini niaqukkut anaatinngitsoorlugu nusullugu annaassimavaa. Uiata anaaneqarnissani pakkersimavaa unnerluussaasorlu malersulersimallugu. Taamaaliornikkut alianartumik allamik pinngitsoortitsipput.
Aammali annaasaqartoqarpoq. Minnap 23-inik ukiullip llumut iserami ilaquttani qaniginerpaasani amiilaarnarnerpaamik toqunneqarsimasut nassaarai. Taamaakkaluartoq ikiueqqaarsinnaasimavoq, isumatusaarluni ikiortissamillu aggersaalluni.
Ikiuiartortulli qajassuunniarlugit aamma toqusut timaat qallerpai, amiilaarnartumik takusani allanit takuneqannginniassammata, taamaasillutillu isumatusaarlutik ikiuussinnaaniassammata. Suliami matumanitut ittumi tamakku eqqaamassallugit pisariaqarsoraara, eqqartuussiviummi tujorminartut tamaasa aamma immikkut samminiartussaammagit, Helle Lykke Olesen oqarpoq.
