Eqqaassutissamik serlersaarisoqarsimaneranut ilisimannittoq ataaseq kisimi politiinit amigaataalersoq
Danskit norskillu ajoqersuiartortissimasaannut Hans Egedep eqqaassutissaata Nuummiittup serlersaarisoqarneraniit ukioq ilivitsoq qaangiuppoq. Juunip ulluisa 21-ata unnuaani Inuiattut ullorsiortoqalernerani serlersaarneqarpoq
Eqqaassutissaq qalipaammik aappaluttumik kuineqarsimasoq, naggueqatigiit inuit kakiornerisa isikkuisa assingannik serpalittarneqarluni aamma "decolonize"-mik, tassa "nunasiaajunnaarneq"-mik allanneqarsimasoq Nuummiunit ullaakkut siumorneqarpoq.
Ukioq ataaseq ingerlareeraluartoq suliaq suli naammassineqanngilaq. Ilisimannittormi ataaseq unittoortitsisoq, Kalaallit Nunaanni politiinut kommissæriugallartoq Jan Geisler ilisimatitsivoq.
- Suliaq naammassillugu misissoqqissaarneqarluareersimalerpoq, ilisimannittorli kingulleq nuna allamiittoq attavigileruttorlutigu, KNR-imut taama e-mailikkut allappoq.
AAMMA ATUARUK Hans Egedep eqqaassutissaanik serlersaarisutut unnerluutigineqartut marlunnik amerlisut
Politikommisæriugallartoq apersorneqarusussimanngilaq. Sapaatit-akunneri arlaqanngitsut qaangiuppata inatsisitigut nalilerneqarsinnaassasoq e-mailikkut allatamini itisiliivoq.
Suliaq tamanna politiit paasiniaasartuiniit politiit inatsisilerituuinut unnerluusisussaatitaanullu tunniunneqarsinnaaneranik kinguneqarpoq. Suliaq eqqartuusivimmut suliassanngortinneqassanersoq taakkua nalilertussaavaat.
Inuusuttut sisamat, angutit marluk arnallu marluk unnerluutigineqarput. Eqqaasutissap qalipanneqariiginnartorlu tamanna pivoq. Eqqaassutissamik assigisaanilluunniit pisortat pigisaanik serlersaarisimasutut pinerluttulerinermut inatsit 46 naapertorlugu unnerluutigineqarput.
Taakku sisamat tamarmik pinngitsuunerarput.
Eqqaasutissaq pillugu oqallittoqalersoq
Race tunngavigalugu nikassaanermut nunarsuarmut tamarmut siaruarsimasumik oqallittoqarnera, inoqqaanillu akerliussutsimik takutitsisoqaleruttornerata nalaani eqqaasutissamik qalipaasoqarpoq.
Københavnimi Marmorkirkenip silataaniittoq Hans Egedep eqqaasissutissaa aamma qalipaamik aappaluttumik kuineqarlunilu Nuummi eqqaasissutip assinganik serpalittarneqarluni allanneqarsimavoq.
Serlersaarisoqareersorlu nunasiaataajunnaarnermut tunngasumik nunatsinni sakkortuumik oqallittoqalerpoq, Danmarkimut atassuteqarnermut tunngasunik, danskit aqutsinerannut, kulturimut ileqqutoqqanullu tunngasunik oqallittoqangaatsiarpoq.
Eqqaasutissaq uninngatiinarneqarnissaanut allamulluuniit nuuneqarsinnaaneranut tunngasumik Kommuneqarfik Sermersooq taasititsinissamik allaat pilersitsivoq.
Eqqaasutissaq qaqqap qaavaniit inissisimaffimminiit peerneqarnissaa amerlanerussuteqartunit itigartinneqarpoq. Aalajangiinissamut tunngasoq politikkerinut anngunneqarmat kommunimi innuttaasunit peerneqarnissaa kissaatigineqanngitsoq nalilerneqarpoq.
